Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Veden laadun seuranta Suomen rajavesistöissä

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Venäjä

Suomen ja Venäjän välisen rajavesien suojelun yhteistyön historia on kunnioitettavan pitkä ihan maailman mittakaavassakin. Yhteinen rajavesien laadun tarkkailu alkoi vuoden 1966 kesäkuussa eli noin vuosi sen jälkeen kun maiden välinen rajavesistösopimus tuli voimaan. Alun laajan kartoituksen jälkeen seuranta keskitettiin niihin rajan eteläpään jokiin, joihin kohdistuu merkittävää ihmisen toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Nämä joet ovat Vuoksi, Hiitolanjoki, Rakkolanjoki ja Saimaan kanava. Urpalanjoki sisällytettiin uudelleen yhteiseen seuranta-ohjelmaan muutama vuosi sitten lähinnä siihen kohdistuvan haja-kuormituksen takia. Vuodesta 1971 lähtien kumpikin maa on tehnyt vuosittain selvityksen tarkkailtaviin vesistöihin kohdistuvasta jätevesi-kuormituksesta ja raportoinut tehdyistä vesiensuojelutoimenpiteistä.

Näytteenotto Vuoksesta

© Pauli Haimi

Vaikka yhteistyön muodot ovat pysyneet aika lailla samanlaisina lähes neljäkymmentä vuotta, on sen sisältö kehittynyt oleellisesti. Alkuaikoina tuloksien vertailu oli melko kyseenalaista, koska sekä näytteenotto- että laboratoriomenetelmät olivat erilaisia Suomessa ja Venäjällä. Yksi tärkeä tavoite työssä onkin ollut yhtenäistää käytäntöjä. Vuodesta 1994 lähtien on sovellettu pääpiirteissään ECE:n kansainvälisen rajavesistö-sopimuksen tarkkailusuosituksia. Analyysimenetelmien interkalibrointi ja yhtenäistäminen on edistynyt niin, että nykyään lähes kaikkien muuttujien osalta yhteinen näkemys vesien tilasta on helppo muodostaa. Myös kuormitusraportit ovat nykyään hyvin vertailukelpoisia.

Kuormituksen aleneminen on näkynyt veden laadun paranemisena sekä Vuoksessa että Hiitolanjoessa. Sekä orgaanisen aineen pitoisuudet että fosfori- ja typpipitoisuudet ovat vähentyneet näissä joissa selvästi 1970-luvulta tähän päivään. Viime vuosina Vuoksen veden laatu rajanlähei-sissä mittauspisteissä onkin luokiteltu hyväksi. Vuoksen veden laatu huononee Venäjän puoleisella jokiosuudella ennen Laatokkaa selvästi.

Sen sijaan Rakkolanjoen veden laatu on edelleenkin huonontunut, vaikka varsinainen jätevesikuormitus on viime vuodet pysytellyt samalla tasolla. Syynä on sekä aikaisempien vuosikymmenien jätevesikuormitus, jonka seurauksena vesistöalueella sijaitseva Haapajärvi tuottaa sisäistä kuor-mitusta, että alueen melko intensiivinen maatalous. Rakkolanjoen tilan parantaminen onkin ollut komission vesiensuojelutyöryhmän suurin haaste viime vuosina ja tulee ilmeisesti olemaan sitä vielä melko pitkään.

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus seuraa Suomesta Venäjälle laskevien Jänisjoen, Tohmajoen ja Kiteenjoen sekä venäjältä Suomeen laskevan Koitajoen vedenlaatua. Vesianalyysit tehdään "Jokien ja järvien veden-laadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta" hankkeelle suunniteltua analyysivalikoimaa käyttäen. Biologista seurantaa toteute-taan kummallakin pisteellä hankkeen "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa.

Norja

Lapin ympäristökeskus seuraa Tenojoen (valuma-alue 68, Utsjoki) veden laatua yhteistyössä Finnmarkin lääninhallituksen kanssa. Seuranta perustuu Suomen ja Norjan väliseen rajavesisopimukseen. LAP vastaa analysoinnista ja näytteenotosta kaikilla havaintopaikoilla. Norja on maksanut omalla alueellaan sijaitsevien näytepisteiden näytteenottokustannukset.  Hankkeen toteuttamistavasta neuvotellaan Norjan kanssa seurantajakson 2009–2012 aikana, joten ohjelman yksityiskohdat saattavat muuttua.

Tenojoen vesianalyysit tehdään hankkeelle "Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta " suunniteltuja analyysipaketteja käyttäen (lukuun ottamatta seuraavia analyysejä: TIC, liuk. kok. P ja liuk. PO4-P). Lisäksi kaikista näytteistä analysoidaan lämpökestoiset koliformiset bakteerit.

Lapin ympäristökeskus seuraa Näätämönjoen, Paatsjoen ja Luttojoen sekä Venäjän puolelta Suomeen virtaavien Kuola‑ ja Tenniöjoen veden laatua.

Lapin rajajokien biologista seurantaa toteutetaan hankkeen "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa.

Ruotsi

Tornionjoen tilaa seurataan yhteistyössä ruotsalaisten vesiviranomaisten kanssa. Tornionjoen Kukkola 14310-näytepistettä seurataan hankkeessa "Jokien mereen kuljettamien ainemäärien seurantaohjelma" (Merikeskus). Näytepisteen Tornionjoki Pello 14100 vesianalyysit tehdään "Jokien ja järvien vedenlaadun vertailuolojen ja pitkäaikaismuutosten seuranta" hankkeelle suunniteltua analyysivalikoimaa käyttäen. Biologista seurantaa toteutetaan kummallakin pisteellä hankkeen "Jokien ja järvien biologinen seuranta" puitteissa.

Tärkeimmät ilmestyneet julkaisut

Suomen ja Venäjän rajavesistöjen tulok­set raportoidaan vuosittain rajavesiko­missiolle. Tuloksia tullaan esittämään myös rajavesikomission tulevilla internet-sivuilla. Tenojoen seurannan tulokset raportoi­daan vuosittain suomalais-norjalaiselle rajavesistökomissiolle.

Suomi - Venäjä:

Ollila Markku ym. 2008. Summary of the Vuoksi Case study. Draft 15.4.2008. Unesco.

Strebel, K., Christinsen, G., Derome, J. & Grekelä, I. (eds.) 2007: State of the environment in the Norwegian, Finnish and Russian border area. The Finnish environment 6/2007.

MitikkaS., Wirkkala R.-S. & RäikeA. 2004. Transboundary waters between Finland and Russia – key issues in water protection. In: Timmerman, J.G., Behrens H.W.A., Bernardini F., Daler D., Ross Ph., van Ruiten C.J.M. (eds.). Proceedings of Monitoring Tailor Made IV. International workshop on information on sustainable water management: from local to global levels. pp. 317-326. RIZA. Printed by: Alfabase, Alken aan de Rijn, the Netherlands. ISBN 9036956765.

Puro, A. ja Maunuvaara,V. 1997. Paatsjoen vesistöalueen käyttömuodot ja niiden kehittäminen. Rovaniemi, Lapin ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 24. 113 s. + 6 liit.

Puro, A., Lepistö, L. ja Sandman, O. 1997: Inarijärven tila ja sen kehittyminen. Lapin ympäristökeskuksen moniste 4.

Kauppi, L., Tsikurejeva, L.S., Antikainen, S. ja Korhonen, M. 1995. Rajavesistöjen suojelu ja niiden tilan tarkkailu. 9 s. Teoksessa: Yhteistyötä rajavesistöissä 30 vuotta. Yhteinen suomalais-venäläinen rajavesistöjen käyttökomissio. 68 s. Helsinki. (In Finnish, English and Russian). Komission 30-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki. 1995.

Antikainen, S. 1995. Vuoksen vedenlaadun kehityksestä. Suomen ympäristökeskus. Ympäristökatsaus 2/1995 Pintavedet. Helsinki. Sivut 20-21.

Yhteinen suomalais-neuvostoliittolainen rajavesistöjen käyttökomissio: 20 v tuloksellista yhteistyötä rajavesien hyväksi.  Helsinki. 1986.

Suomi - Norja:

Sivonen, S. (ed.) 2006: Ecological state of the River Tenojoki –Periphyton, Macrozoobenthos and fish communities. Regional environmental publications 417.

Traaen, T.S. 2003. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 2002. NIVA-rapport 4758-2003.

Traaen, T.S. 2001. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 2000. NIVA-rapport 4395-2001.

Traaen, T.S. 2000B. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 1999. NIVA-rapport 4258-2000.

Traaen, T.S. 2000A. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 1998. NIVA-rapport 4178-2000.

Traaen, T.S. og Huru, H.1999. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 1997. NIVA-rapport 3985-99.

Traaen, T.S., Moen, K., Räinä, P. og Puro, A.1999. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 1997. NIVA-rapport 3985-99.

Traaen, T.S. og Huru, H. 1997. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 1996. NIVA-rapport 3758-97.

Traaen, T.S., Huru, H., Nenonen, M.-L. og Huttula, E.1996. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 1995. NIVA-rapport 3572-96.

Traaen, T.S., Huru, H., Lindstrøm E.-A. og Johansson, C. 1996. Overvåking av Tanavassdraget. Årsrapport for 1994. NIVA-rapport 3382.

Traaen, T.S. og Huru, H. 1994. Vannkjemisk overvåking av Tanavassdraget 1988-1993. NIVA-rapport 3097.

Lax, H.-G. et al. 1993: Bottenfaunaen e Tana älv som indikator på miljökvaliteten. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A, 131: 1-124.

Huttula, E., Nenonen, M.-L., Koskenniemi ja Suominen, M. (toim.) 1996. Tenojoen vesistön veden laatu ja biomonitorointi. Seurantaraportti. Rovaniemi, Lapin ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut  23. 69 s. + 8 liit.

Suomi - Ruotsi:

Luokkanen, E., Olofsson, P., Hokka, V. & Sundström, B. 2008: TRIWA II. Management of an International River Basin District – Torne River. The Finnish environment 10/2008.

Elfvendahl, S., Liljaniemi, P. & Salonen, N. 2006: The River Torne International Watershed. Common Finnish and Swedish typology, reference conditions and a suggested harmonized monitoring program. Lännstyrelsen i Norrbottens län. Rapport serie nummer 19/2006.

Puro-Tahvanainen, A., Viitala, L., Lundvall, D., Brännström, G. & Lundstedt, L. 2001.Tornionjoki – vesistön tila ja kuormitus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 95. 242 s.

Lisätietoja

Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 11.4.2013 klo 0.00, päivitetty 16.11.2017 klo 10.21