Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkimusdatapolitiikka edistää avoimuutta ja vaikuttavuutta sekä vastaa yhteiskunnan ja rahoittajien vaatimuksiin tutkimusaineistojen käsittelystä, säilyttämisestä, saavutettavuudesta ja hyödynnettävyydestä.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusdatapolitiikka määrittelee Syken tutkimusaineistojen hallinnan ja käytön linjaukset. Se luo yhtenäiset periaatteet aineistojen hallintaan liittyvien vastuiden määrittelylle, metatietojen kuvailulle ja jakelulle. Politiikka kattaa Syken tutkimus- ja kehitystoiminnassa syntyvät aineistot.
Keskeisimmät tavoitteet
- Tutkimusaineistot ovat avoimesti käytettävissä
- Tutkimuseettisen neuvottelukunnan linjauksia noudatetaan
- Syken tutkimusaineistoja hallitaan kokonaisuutena eli aineistot tallennetaan kattavasti ja säilytetään tietoturvan kannalta luotettavasti sähköisessä muodossa
- Syken tutkimusaineistojen metatiedot ovat systemaattisesti talletettuina ja käytettävissä
- Tutkimusaineistojen immateriaalioikeuksien (IPR) hallinnoinnissa ja salassa pidettävien, luovutusrajoituksen alaisten sekä henkilötietolakiin liittyvien aineistojen käsittelyssä noudatetaan hyviä käytäntöjä
Tutkimusdatapolitiikan peruslinjaukset
- Syken tutkimusdatapolitiikka perustuu voimassaoleviin säädöksiin (laki tekijänoikeuksista (404/1961, tekijänoikeuslaki) ja laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, 621/1999) ja Suomen avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksiin. Syken tutkimusaineistoja koskevia tietopyyntöjä käsitellään julkisuuslain mukaisesti.
- Syken strategisten tavoitteiden ja laatupolitiikan mukaisesti edistetään tieteen ja tutkimuksen avoimuutta ja vaikuttavuutta sekä toimijoiden tasapuolista kohtelua ja yhdenvertaisuutta.
- Sykellä on omistus- ja käyttöoikeus kaikkeen Syken palveluksessa tuotettuun tutkimusaineistoon, ellei lainsäädännöstä tai sopimuksista muuta johdu.
- Tutkimusaineistojen hallinnan käytännöt, luovutusta koskevat periaatteet ja ohjeet ovat yhdenmukaisia ja niitä noudatetaan kaikessa Syken tutkimustoiminnassa. Pääsääntöisesti tutkimusaineistot avataan hankkeen päättymisen jälkeen.
- Avoimet tutkimusaineistot tarjotaan käyttöön maksutta ja vapailla jatkokäyttöoikeuksilla ('avoin tieto', 'open data') edellyttäen, että aineiston lähteeseen viitataan.
- Mikäli aineiston saattaminen toimijan haluamaan muotoon aiheuttaa kustannuksia, sovelletaan hinnoittelussa valtion maksuperustelakia (150/1992).
- Syken henkilöstö hallitsee Syken tutkimusdatapolitiikan ja siihen liittyvät ohjeet.
- Tutkimusdatapolitiikasta järjestetään koulutusta ja tuotetaan tukimateriaaleja.
Hyvä tutkimusaineiston hallinta alkaa tutkimussuunnittelusta
Tutkimussuunnitelman yhteydessä laaditaan aineistonhallintasuunnitelma. Aineistonhallintasuunnitelmassa kuvataan pääsääntöisesti tutkimusaineiston tyyppi, aineiston kuvailu Syken metatietopalvelusssa, aineiston pitkäaikaissäilytys, aineiston säilyttämiseen liittyvät eettiset ja laillisuuskysymykset sekä aineiston avaaminen. Syke suosittelee DMPTuuli-työkalun käyttämistä aineistosuunnitelman laatimiseen.
Tutkimusaineistojen hallinnan periaatteet
Syken aineistot jakaantuvat kolmeen luokkaan:
-
Avoimet aineistot, jotka on julkaistu Syken Avoin tieto -palvelussa
-
Sopimuksenvaraiset tai suostumusta edellyttävät aineistot
-
Salassa pidettävät aineistot
1. Avoimet aineistot, jotka on julkaistu Syken Avoin tieto -palvelussa
Kaikki Syken avoimet aineistot julkaistaan Syken avoin tieto-palvelussa (www.syke.fi/avointieto). Avoimet tutkimusaineistot julkaistaan sivustolla omana palvelukokonaisuutena, jonka ylläpidosta vastaa Syken Tietokeskus.
Avoimissa tutkimusaineistoissa noudatetaan Creative Commons Nimeä 4.0 lisenssiä (CC BY 4.0). Tämä lisenssi antaa aineiston jatkokäyttäjille luvan (1) kopioida aineistoa ja levittää sitä sekä (2) muokata aineistoa ja luoda sen pohjalta uusia aineistoja myös kaupallisessa tarkoituksessa. Jatkokäyttäjän on avointa tutkimusaineistoa käyttäessään viitattava Sykeen aineiston lähteenä.
2. Sopimuksenvaraiset tai suostumusta edellyttävät aineistot
Osa tutkimuksessa käytettävistä ja syntyvistä aineistoista ei ole avoimia, vaan niiden käyttöä säätelevät erilaiset sopimukset ja käyttöehdot. Mikäli aineistot luodaan yhteistyönä useamman toimijan kesken, yhteisomistuksen ehdoista ja käyttöoikeuksista sekä aineistojen julkaisemisesta on sovittava erikseen. Sykellä ei ole oikeutta julkaista sellaista aineistoa, jonka toinen toimija on luonut, keksinyt tai laatinut. Aineistoon liittyvistä käyttöoikeuksista ja niiden ehdoista on kuitenkin mahdollista sopia erikseen aineiston omistajan ja/tai immateriaalioikeuksien haltijan kanssa. Jos käyttöoikeuksista ei ole sovittu, aineistoja koskevat pyynnöt ohjataan niiden omistajalle.
Henkilötietoja sisältäviä aineistoja ei ole oikeutta julkaista ilman asianosaisilta nimenomaan tätä varten saatua suostumusta. Lähtökohtaisesti kysely- ja haastattelututkimuksissa syntyvät aineistot avataan. Mikäli kysely- ja haastattelututkimuksessa syntyvä aineisto sisältää henkilötietoja, aineistoja ei saa julkaista ilman asianosaisen suostumusta. Aineisto voidaan kuitenkin julkaista, mikäli henkilötiedot saadaan anonymisoitua ja/tai maantieteellisesti yleistettyä. Myös paikkatieto voidaan katsoa henkilötiedoksi, jos se mahdollistaa henkilön tunnistamisen. Paikkatietoja sisältäviä aineistoja voidaan julkaista, kun ne on yleistetty niin, ettei niitä sellaisenaan tai muihin tietoihin liitettyinä voi yhdistää luonnolliseen henkilöön.
Paikkatietoon liittyvää kysymystä voidaan lähestyä henkilötiedon käsitteen kautta. Henkilötietolain 3 §:n mukaan henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisialuonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänenkanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi. Henkilötietodirektiivin 29 artiklalla perustettu tietosuojatyöryhmä on henkilötietojen käsitteestä antamassaanlausunnossa 4/2007 todennut välillisen tunnistettavuuden osalta, että "Jos käytettävissä olevat tunnisteet eivät lähtökohtaisesti mahdollista henkilöntunnistamista, henkilö saattaa silti olla "tunnistettavissa", koska tieto yhdistettynä muihin tietoihin (joiden ei välttämättä tarvitse olla rekisterinpitäjän hallussa) mahdollistaa henkilön erottamisen muista.
Mikäli Syken järjestelmissä oleviin aineistoihin liittyy sopimuksia ja/tai käyttö- tai luovutusrajoituksia, nämä rajoitukset kuvataan metatietojärjestelmässä kunkin aineiston ja järjestelmän kohdalla. Käyttörajoitukset voivat liittyä esimerkiksi aineiston edelleen luovuttamiseen kolmannelle osapuolelle.
3. Salassa pidettävät aineistot
Osa salassa pidettävistä aineistoista on itse tuotettuja, osa on saatu muilta organisaatioilta salassa pidettävänä luottamuksellisena tietona. Salassa pidettävistä viranomaisten asiakirjoista on säädetty julkisuuslain (621/1999) 24 §:ssä. Syken omista aineistoista julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä ovat esimerkiksi aineistot, jotka sisältävät tietoja uhanalaisista eliölajeista tai arvokkaiden luonnonalueiden suojelusta sekä uhanalaisten eläinten näytteet ja kokoelmat.
Aineiston salaaminen voi olla perusteltua myös seuraavissa tilanteissa
- Kaupallisesti tai teollisesti potentiaalisten tulosten suojaaminen (esim. liike- tai ammattisalaisuus, patentit, kaupallistamistarkoitus)
- Valtioiden sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiat
- Ristiriita projektin päätarkoituksen kanssa (esim. tulosten kaupallistaminen, tutkimuseettiset syyt)
- Muu laillinen syy (mm. julkisuuslaki)
Salassa pidettävien aineiston luokittelussa ja käsittelyssä noudatetaan Syken ohjetta (liite), joka noudattaa tietoturva-asetusta. Salassa pidettävän aineistojen käsittelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota laite- ja työtilakäytäntöihin.
Mikäli Syken aineistojen avaaminen ei ole mahdollista, perustelut salassa pitämiselle tulee olla kirjattu ja tallennettu metatietoihin.