Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmä (BORIS 2)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Ohjausryhmä: Kalervo Jolma (Suomen ympäristökeskus), Magnus Nyström (YM), Rami Ruuska (Sisäministeriön pelastusosasto), Ilpo Tolonen (Kymenlaakson pelastuslaitos), Jyrki Ahonen ja Olli Soininen (Merivoimien Esikunta), Tom Lundell (Rajavartiolaitoksen esikunta), Rolf Nyström (Uudenmaan ympäristökeskus) ja Yrjö Sucksdorff (Suomen ympäristökeskus)Öljyntorjuntaa merellä

Hankkeen tausta

Ympäristövahinkojen torjunnassa karttajärjestelmillä (paikkatietojärjestelmillä) on jo useiden vuosien ajan ollut suuri merkitys. Karttatiedon tukemana esimerkiksi öljyvahingon torjunta voidaan kohdentaa siten, että mahdollisimman suuri osa öljyvahingosta torjutaan vahingon alkulähteellä ja siten, että kriittiset suojelukohteet pystytään suojelemaan mahdollisimman nopeasti, jolloin kalliimmin torjuttavilta ja ympäristön kannalta haitallisimmilta vahingoilta vältytään.

Kaikki kansalliset öljyntorjuntaviranomaiset ovat vuodesta 2006 lähtien voineet käyttää SYKEn ylläpitämää Boris -järjestelmää öljyntorjunnan tarpeisiin. Vuonna 2009 alkuperäisen BORIS -järjestelmän uudistaminen katsottiin tarpeelliseksi, koska BORIS -järjestelmä ei kaikilta osiltaan vastannut hallinnon ulkopuolisten käyttäjien tarpeita. Lisäksi karttapalvelun toteuttamiseen liittyvät tekniikat olivat kehittyneet BORIS -järjestelmän käyttöönoton jälkeen huomattavasti.

Hankkeen tavoitteet ja järjestelmän sisältö

Vuonna 2009 käynnistyneen BORIS2 -hankkeen tavoitteeksi asetettiin BORIS -paikkatietojärjestelmän korvaaminen uudella BORIS 2.0. -tilannekuvajärjestelmällä. BORIS 2.0. -tilannekuvajärjestelmälle asetettiin seuraavanlaisia tavoitteita: valmiin järjestelmän tulee olla pelastuslaitosten sekä muiden suomalaisten öljyntorjuntaan osallistuvien viranomaisten käytettävissä Internetin kautta ja paikkatietomuodossa. Valmiin järjestelmän tulee tukea öljyntorjunnan valmiussuunnittelua, öljyvahinkojen kustannustehokasta ja oikein kohdennettua torjuntaa, onnettomuuden aikaista tiedonvälitystä sekä myöhempiä korvausneuvotteluja varten tarvittavan todistusaineiston arkistointia.

Valmiissa BORIS 2.0. -järjestelmässä öljyntorjuntaa johtava viranomainen voi tarkastella karttanäkymässä rinnakkain erilaisia torjunnan suunnitteluun liittyviä aineistoja: torjuntakaluston sijaintia, kriittisiä suojelukohteita, liikenneverkkoa jne. Näkymään voi hakea satelliitti- ja lentovalvontakuvia, joilta öljyn sijainti käy ilmi. Järjestelmä on yhteydessä sää- ja olosuhdetietoihin ja sen kautta voi laskea kulkeutumisennusteen mereen joutuneelle öljylle. Maastotiedustelua suorittavat ryhmät voivat syöttää rantalohkoilta tekemänsä havainnot järjestelmään. Näiden eri tietojen pohjalta torjunnan johtaja voi suunnitella torjuntatoimet suoraan kartalle ja jakaa suunnitelmat joko järjestelmän kautta (niille käyttäjille, joilla on siihen pääsy) tai karttatulosteina.

Torjuntaoperaation edetessä saadut tilannetiedot ja tehdyt uudet suunnitelmat päivitetään järjestelmään ja näin järjestelmä tarjoaa aina mahdollisimman ajantasaisen kuvan operaation tilanteesta. Tätä tilannekuvaa voivat hyödyntää torjunnan johto sekä monet torjuntatöihin osallistuvat ja onnettomuustiedotuksesta vastaavat tahot.

Operatiivisen torjunnan lisäksi järjestelmän on tarkoitus tukea myös muita öljyntorjuntaan liittyviä tehtäviä. Sitä voidaan hyödyntää torjuntavalmiuden arvioinnissa ja kehittämisessä, öljyntorjuntaan liittyvässä koulutuksessa ja öljypäästöihin liittyvissä korvaustapauksissa. Järjestelmä toimii samalla öljyvahinkoihin liittyvien tietojen arkistona, josta tietyn tapauksen tiedot voidaan myös jälkikäteen hakea.

Yhteistyö

Hankkeessa ovat olleet alusta asti mukana kaikki arvioidut loppukäyttäjät. Tällä pyritään varmistamaan, että uusi järjestelmä todella vastaa käyttäjäryhmien tarpeita. Käyttäjätarpeita selvitetään nimenomaan tätä tarkoitusta varten järjestettävissä käyttäjätilaisuuksissa. Järjestelmä pyritään myös saamaan testikäyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin käyttäjäryhmillä on mahdollisuus antaa testiversioista palautetta hankkeen kuluessa, jolloin palautteen mukaisiin korjauksiin ja parannuksiin on vielä aikaa ryhtyä.

Järjestelmän tietosisältö tulee pohjautumaan ympäristöhallinnon ja sen yhteistyötahojen ylläpitämiin paikkatietoaineistoihin sekä eri viranomaisten ja tahojen tuottamaan dynaamiseen tilannekuvatietoon.

Suomen valtakunnallisen meritilannekuvan tuottaminen on merivalvonnassa perustunut jo 90-luvulta alkaen Merenkulkulaitoksen, Rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien väliseen merivalvontayhteistyöhön, jonka toimintaedellytykset on pitkälti luotu puolustusvoimissa. Tavoitteena on saada merivalvontayhteistyöhön osallistuvien viranomaisten suostumuksella rakennettua puolustusvoimien järjestelmästä yhteys BORIS 2.0-järjestelmään meritilannekuvan näyttämiseksi BORIS-järjestelmässä.

Rajavartiolaitoksen valvontakoneita käytetään rajavalvonnan lisäksi myös öljypäästöjen valvontaan ja onnettomuusaikaiseen öljyn kartoittamiseen. Koneisiin asennettiin vuoden 2009 aikana uusi ympäristövalvontalaitteisto ja se pyritään liittämään mahdollisimman sujuvasti osaksi BORIS 2.0 -järjestelmän tiedonkeruuta. Tavoitteena on, että lennolla kerätty tieto on mahdollisimman pian lennon päätyttyä BORIS 2.0 -järjestelmän käytössä.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu kehitti 2003-2007 toimintamallin suurten öljyonnettomuuksien torjuntaan Kymenlaakson pelastustoimialueelle (SÖKÖ Pilottihanke). Vastaavanlainen SÖKÖ II-toimintamalli on kehitetty ja otettu vuonna 2011 käyttöön Itä-Uudenmaan, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueilla ja Perämerellä 2013 (PÖK-hanke). Työ jatkuu Saaristomerellä 2013 alkaen (Arcoil-hanke). BORIS 2.0-järjestelmän kehityksessä on huomioitu SÖKÖ-hankkeen tuottamat tulokset ja pyritty tekemään jatkohankkeiden kanssa tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että malli saadaan soveltuvilta osiltaan integroitua järjestelmään. Muun muassa SÖKÖ:n käyttämät rantakaistat sisällytetään BORIS 2.0 -järjestelmään ja näiden kaistojen tiedustelutiedot voidaan sujuvasti syöttää järjestelmään jo tiedusteluorganisaation toimesta.

Ilmatieteen laitos on tarjonnut vuonna 2006 valmistuneelle BORIS -järjestelmälle HIRLAM -sääennustetietoja (tuulen suunta ja voimakkuus). Uudessa BORIS 2.0 -järjestelmässä on tavoitteena laajentaa saatavaa olosuhde- ja ennustetietoa sisältämään myös aalto- ja jäätietoja.

Suomen ympäristökeskuksella on EMSA:n (European Maritime Safety Agency) kanssa sopimus, jonka mukaan SYKE saa EMSA:lta SAR-tutkasatelliitin kuvia sekä niiltä tulkittuja potentiaalisia öljypäästöjä. Sekä kuvat että niiltä tehdyt tulkinnat on tarkoitus saada automaattisesti myös BORIS 2.0-järjestelmään. Vastaavasti järjestelmä on tarkoitus linkittää SMHI:n (Sveriges Meteorologiska och Hydrologiska Institut) operoiman Seatrack Web -kulkeutumismallityökalun kanssa. Tätä kautta järjestelmän käyttäjä voisi laskea öljypäästölle kulkeutumisennusteen koko Itämeren alueelle.

Aikataulu

Hanke alkoi maaliskuussa 2009. Ensimmäisen vuoden päätehtävänä oli järjestelmän sisällöllinen ja tekninen määrittely. Järjestelmän varsinainen toteutus käynnistyi vuonna 2010 ja jatkuu kesän 2013 yli.

Syksystä 2011 alkaen BORIS2 -järjestelmästä on julkaistu useita eri testivaiheita (demoja), joista järjestelmän tulevat loppukäyttäjät ovat voineet antaa palautetta järjestelmän kehittäjille. Järjestelmä luovutettiin öljyntorjuntaviranomaisten testikäyttöön kesällä 2012 ja sitä testattiin laajasti Suomen isännöimässä Itämerenlaajuisessa BALEX DELTA 2012 -öljyntorjuntaharjoituksessa 28-30.8.2012. Virallisessa käytössä järjestelmä on ollut helmikuusta 2013 lähtien.

Kevään 2013 aikana SYKE järjestää sekä maa- että alusöljyöljyvahinkojen torjuntaan osallistuville viranomaisille järjestelmän käyttökoulutusta. Koulutusten materiaali löytyy ympäristöhallinnon koulutussivustolta.

Hankkeeseen liittyviä dokumentteja

  • Hankkeen englanninkieliset dokumentit on koottu hankkeen englanninkieliselle sivulle.

    BORIS2-järjestelmän määrittelydokumentteja:

Lisätietoja

Ylitarkastaja Meri Hietala, Suomen ympäristökeskus

Tutkija Samuli Neuvonen, Suomen ympäristökeskus

Hankkeen tuloksena kehitetyn ja käyttöönotetun BORIS 2.0. -tietojärjestelmän esittely ymparisto.fi verkkopalvelussa:

Tilannekuvajärjestelmä BORIS

Julkaistu 5.6.2013 klo 13.42, päivitetty 13.10.2014 klo 11.03