Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen - sopeutumiskeinoja ilmastomuutokseen (CATERMASS)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

   

Ajankohtaista

  • Happamien sulfaattimaiden kartoitustilanne päivitetty osahankkeen 1 sivulle.
  • Happamien sulfaattimaiden kartoitustuloksia on julkaistu GTK:n geoporttaalissa (linkki osahankkeen 1 sivulla).
  • Happamien sulfaattimaiden vesialueiden vedenlaatutietokanta. Ohjeet tietokannan käyttöön on lisätty osahankkeen 2 sivulle
  • Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla – Opas pohjaveden pinnan säätämiseksi on julkaistu (linkki osahankkeen 3 sivulla).
  • Linkki Söderfjärdenin reaaliaikaisiin mittaustuloksiin on osahankkeen 3 sivulta.
  • Hankkeen vuosiraportti 2012 on lisätty osahankkeen 5 sivulle.

CATERMASS-esite (pdf 471 KB)

Happamien sulfaattimaiden vesistöhaitat uhkaavat lisääntyä 

Suomessa on viljelyssä 100 000 - 200 000 hehtaaria happamia sulfaattimaita (HS), jotka ovat keskittyneet erityisesti Etelä-Pohjanmaalle. Näiltä mailta tuleva happamuus- ja metallikuormitus on merkittävästi heikentänyt jokien, järvien ja rannikkovesien tilaa. Ympäristökuormitus uhkaa kasvaa entisestään ilmaston muuttuessa.  Ilmastomuutoksen myötä valuma-alueiden hydrologiassa ja maaperäprosesseissa tapahtuu muutoksia, jotka voivat lisätä maankäytön ympäristöriskejä. Erityisenä huolenaiheena ovat ns. geokemialliset anomaliat, kuten poikkeuksellisen korkeita raskasmetalleja sisältävät maa- ja kallioperätyypit. Kaivosalueilla metallianomalioiden aiheuttamat ongelmat viljelykasveille on tunnettu jo pitkään ja niiden happamat, myrkylliset valumavedet ovat merkittävä vesistöhaitta eri puolilla maailmaa. Vesistöissä merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät usein metallipitoisten rikkikerrostumien, sulfidien tehokkaaseen hapettumiseen ja poikkeuksellisiin tulviin. Vastaavan ympäristöongelman muodostavat meillä happamat sulfaattimaat (HS-maat).

Tässä Euroopan Unionin LIFE+ -ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa etsitään keinoja happamien sulfaattimaiden vesiensuojelun parantamiseen. Hankkeessa kehitetään menetelmiä happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä maankäytön ja vesiensuojelun sopeuttamiseksi muuttuvaan ilmastoon. Vesistö-, kalasto- ja luontohaittojen vähentäminen edellyttää tiedon kokoamista ongelma-alueista, happamuus- ja metallialtistuksen kehityksestä, ympäristöriskien luonteesta ja prioriteettikohteista sekä käytettävissä olevista vesiensuojelumenetelmistä ja niiden toimivuudesta muuttuvassa ilmastossa.

Hanke on erittäin haastava, sillä ongelmien vähentäminen edellyttää maankuivatuksen ja viljelymenetelmien muuttamista yksityisomistuksessa olevilla maatalousmailla. Ympäristöhaittojen vähentäminen edellyttää laajapohjaista ja osallistavaa, riskien hallintaan tähtäävää prosessia, jossa huomioidaan luonnontieteellisten näkökohtien ohella myös sosio-ekonomiset seikat.

Asiantuntijat ja käytännön toimijat yhteistyössä

Catermass-hankkeen tehtäväkokonaisuudet tuottavat viljelijöille, kansalaisille, tutkijoille ja päättäjille internet-pohjaisia ja kirjallisia aineistoja, seminaareja, tulevaisuustyöpajoja sekä demonstraatioita seuraavista tehtäväkokonaisuuksista

  • Happamien sulfaattimaiden kartoitus ja riskiluokittelu
  • Pintavesien ekologiseen tilaan ja kalakantoihin kohdistuvien riskien tunnistaminen ja demonstrointi
  • Haittojen vähentämismenetelmien kehittäminen ja sopeuttaminen maa- ja metsätalouden tuotantojärjestelmään muuttuvissa ilmasto-oloissa
  • Happamien sulfaattimaiden toimenpidevaihtoehtojen sosioekonomisten vaikutusten ja rajoitteiden arviointi
  • Tiedon välittäminen happamien sulfaattimaiden vesiensuojelun parhaista ympäristökäytännöistä muuttuvissa ilmasto-oloissa

Yhteyshenkilöt

Hankkeen johtaja: johtava tutkija Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus, puh 040 543 2227

Koordinaattori: vanhempi tutkija Juha Riihimäki, Suomen ympäristökeskus, puh 040 566 1671

Happamien sulfaattimaiden esiintyminen keskittyy kartassa esitetylle Itämeren Litorina-vaiheen ylimmän rantaviivan rajaamalle alueelle

Julkaistu 12.8.2013 klo 10.16, päivitetty 27.8.2013 klo 12.41