Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Hydrogeologiset seurannat

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Seurannan alkaminen

  • 1975 pohjaveden korkeus ja laatu sekä maankosteus
  • 1968 routa
  • 2002 tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seuranta
  • 2007 maa- ja metsätalouden hajakuormituksen pohjavesiseuranta (MaaMet -pohjavesi) 
  • 2015 haitallisten aineiden seulonta

Seurannat ovat jatkuvia, pois lukien MaaMet -pohjavesi, jonka rahoitus toistaiseksi vuosittain.

Perusseuranta

Yhdennetty valtakunnallinen pohjavesiseurantaverkko tuottaa sekä geohydrologista perustietoa pohjaveden pinnankorkeuden vaihteluista, laadusta ja muodostumisesta luonnontilaisilta alueilta, jotka edustavat erilaisia ilmasto-, maasto- ja maaperäoloja sekä lisäksi tietoa geologisten ja hydrogeologisten tekijöiden sekä ihmisen toiminnan vaikutuksista pohjaveden laatuun ja määrään. Lisäksi valtakunnallisilla seuranta-asemilla seurataan maankosteutta, roudan syvyyttä, lumipeitteen paksuutta ja suotautuvan veden määrää. Pohjaveden laatua seurataan pääsääntöisesti 2-4 kertaa vuodessa otettavin näyttein lähteistä, kaivoista ja havaintoputkista. Pohjaveden pinnankorkeutta mitataan hydrogeologiseen seurantaan kuuluvista kohteista kullekin asemalle sijoitetuista havaintoputkista kaksi kertaa kuussa. Muista seurantakohteista mitataan pohjaveden pinnankorkeus näytteenoton yhteydessä. Routa-asemilla mitataan luonnontilaisen roudan syvyyttä, roudan sulamista pinnasta sekä lumen syvyyttä aukealla, metsässä ja suolla. Asemat edustavat erilaisia ilmasto-oloja erilaisissa maaperäolosuhteissa. Mittaukset tehdään kunkin kuukauden 6., 16. ja 26. päivänä talvikauden aikana. Tarkempi kuvaus seurantapaikoista ja niiden havaintotuloksia löytyy ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmästä (POVET).

Maa- ja metsätalouden hajakuormitusseuranta

Laki vesienhoidon järjestämisestä ja sitä tarkentavat asetukset edellyttävät maa- ja metsätaloudesta aiheutuvan hajakuormituksen ja sen vaikutusten seurantaa kohteissa, joissa kuormitus muodostaa merkittävän riskin vesien tilalle. Kyseinen seuranta palvelee myös nitraattidirektiivin edellyttämää pohjavesiseurantaa. Seurantaverkkoon on valittu noin 20–30 seurantapaikkaa (kaivoja, havaintoputkia ja lähteitä). Valinta perustuu vuosien 2007 ja 2008 aikana noin 60 seurantapaikasta otettuihin näytteisiin ja lisäksi valinnassa käytettiin hyväksi olemassa olevia pohjavedenlaatutietoja sekä asiantuntijoiden arvioita. Alueiden valinnassa on painotettu pohjavesialueiden herkkyyttä sekä vesienhoitoalueiden tyypillisiä maankäyttömuotoja ja hajakuormitusta aiheuttavia toimintoja. Seurantaverkon suunnittelussa on otettu huomioon mm. intensiivisen viljelyn alueet, voimakkaan karjatalouden alueet ja torjunta-aineriskiä aiheuttavat erikoisviljelyalueet (esim. mansikan, sokerijuurikkaan, öljykasvien ja perunan viljelyalueet). Pohjavesien osalta huomioituja kohteita ovat alueet, joilla on tai on aikaisemmin sijainnut turkistarhausta ja lisäksi on huomioitu metsätalouden ongelmakohteet. Seurantaparametrit ovat pääsääntöisesti ravinteita ja torjunta-aineita. Kohteissa on tarkoitus kartoittaa jatkossa myös maa- ja metsätalouden toimenpiteitä. Seurantatulosten avulla on arvioitu vesimuodostumien tilaa, kuormitusta sekä tilaan vaikuttavia tekijöitä ja pyritään arvioimaan pohjaveden laadun kehitystä. Tuloksia pyritään yleistämään asiantuntija-arvioinnin avulla myös seurannan ulkopuolella oleviin vesimuodostumiin.

Tiesuolauksen pohjavesivaikutusten seuranta

ELY -keskusten Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueet (ent. Tiehallinnon tiepiirit) vastaavat liukkaudentorjunnan vaikutusten seurannasta pohjaveden laatuun erillisen seurantaohjelman mukaisesti. Seurantaohjelmassa on noin 50 erityisseurantapaikkaa ja noin 150 harvemmin seurattavaa havaintopaikkaa. Erityisseurantapaikkojen osalta pohjavedestä määritetään lisäksi erikseen sovitun mukaisesti muita pohjaveden laatumuuttujia. Osa seurantapaikoista on liitetty osaksi vesienhoitolain mukaista seurantaohjelmaa.

Vesienhoitolain mukainen pohjavesien seurantaohjelma

ELY -keskukset ovat laatineet vesienhoidon järjestämisestä annetun lain ja asetuksen

mukaiset vesienhoitoaluekohtaiset pohjavesien seurantaohjelmat. Seurantaohjelmien tavoitteena on saada kattavasti luotettavaa tietoa sekä pohjaveden pinnankorkeudesta että laadusta ja niiden luontaisista tai ihmistoiminnan niihin aiheuttamista lyhyen ja pitkän aikavälin vaihteluista. Seurannan tuloksia käytetään pohjaveden luokitteluun ja mahdollisten tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun ja niiden vaikutusten seuraamiseksi. Seurantaohjelmat (määrällisen tilan sekä kemiallisen tilan perus- ja toiminnallinen seuranta) on koottu olemassa olevista seurannoista joihin kuuluu ympäristöhallinnon pohjavedenseuranta-asemien seurantojen lisäksi toiminnanharjoittajien lupiin liittyviä pohjavesitarkkailuja ja toiminnanharjoittajien vapaaehtoisia pohjavesiseurantoja. Ympäristö- ja maa-aineslupiin liittyy myös pohjaveden seurantavelvoitteita. Tiedot näiden seurantojen tuloksista toimitetaan valvontaviranomaiselle ja ELY-keskuksille.

Lisätietoja

hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus, sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

ylitarkastaja Janne Juvonen, Suomen ympäristökeskus, sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaisut

Hydrologiset vuosikirjat

Hydrologiset kuukausitiedotteet

Hatakka, T., Orvomaa, M. & Gustafsson, J. 2009. SYKEra17/2009 Suomen pohjavesiseurantojen näytteenoton ja analyysitulosten vertailu Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 17/2009, 145 s. ISBN:978-952-11-3554-5. 

Huttunen, L. & Soveri, J. 1993. Luonnontilaisen roudan alueellinen ja ajallinen vaihtelu Suomessa. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, Sarja A 139. 77 s. ISBN: 951-47-7280-6.

Soveri, J. Mäkinen, R. & Peltonen, K. 2001. Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975-1999. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 420, 382 s. ISBN: 952-11-0746-4.

Julkaistu 13.10.2017 klo 10.36, päivitetty 13.10.2017 klo 10.36