Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta (Kitka-MuHa)

Aloitusvuosi 2012
Lopetusvuosi 2015
Vaihe Hanke on päättynyt
Vastuuhenkilö Seppo Hellsten (SYKE)
Muut henkilöt Satu Maaria Karjalainen (SYKE), Jani Heino (SYKE), Minna Kuoppala (SYKE), Mika Visuri (SYKE), Teemu Ulvi (SYKE), Kati Häkkilä (SYKE), Tiina Nokela (SYKE), Raimo Ihme (SYKE), Björn Klöve (Oulun yliopisto), Simo Tammela (Oulun yliopisto), Riku Paavola (Oulun yliopisto), Teppo Vehanen (Luke), Tapio Sutela (Luke) ja Susan Kunnas (Luke)
Rahoittajat Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Suomen ohjelma Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kautta, Kuusamon kaupunki, Posion Kehitysyhtiö Oy, Posion Vesi ja Lämpö Oy, Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta, SYKE, Oulun yliopiston vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Oulangan tutkimusasema ja Luonnonvarakeskus (Luke)
Yhteistyötahot Toteuttajien ja rahoittajien lisäksi useat Posion ja Kuusamon alueilla toimivat tahot

 

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Hankkeen loppuseminaari

pidettiin Oulangan tutkimusasemalla tiistaina 17.2.2015. Seminaarissa käsiteltiin  Kitkajärvien tilaa, kalastoa, järvien ravinnekuormitusta ja kuormituksen vähentämistarvetta sekä järvien vesienhoitoa tulevaisuudessa.

Seminaariohjelma: Kitkajärvien tila ennen, nyt ja tulevaisuudessa (pdf, 71 KB)

Seminaarin esitykset:

Kitka-MuHa logo

 

Tausta

Posion ja Kuusamon alueella sijaitsevat Kitkajärvet (295 km2) koostuvat Yli-Kitkasta ja Ala-Kitkasta, jonka kautta vedet virtaavat Kitkajokeen osana Vienanmereen laskevaa Koutajoen vesistöaluetta. Kitkajärvet ovat osana kansainvälistä vesiensuojeluohjelmaa Project Aquaa ja järvet kuuluvat myös Natura 2000 -verkostoon.

Järvet sijaitsevat lähellä Rukan matkailukeskusta ja niiden virkistyskäyttöarvo on erittäin suuri. Viimeisen vuosikymmenen aikana järvien tila on kuitenkin heikentynyt uhkaavasti. Järvillä on tavattu satunnaisia sinileväkukintoja, rantakivet ovat limoittuneet ja särkikanta on lisääntynyt voimakkaasti. Lisäksi Ala-Kitkalla on räjähdysmäisesti levinnyt haitallinen vieraskasvilaji vesirutto, joka on muodostanut monin paikoin massakasvustoja. Nämä uhkatekijät ovat toisistaan riippuvaisia, ja siksi niiden tarkastelu samassa hankkeessa on tärkeää, jotta suunniteltavat kunnostustoimenpiteet voitaisiin kohdistaa tarkoituksenmukaisille alueille.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on selvittää rehevöitymisen vaikutukset Kitkajärvien tilaan ja kartoittaa eri eliöryhmien monimuotoisuutta ja vaihtelua Kitkajärvien rantavyöhykkeellä. Tavoitteena on lisäksi mallintaa ravinnepitoisuuksien vaihtelua järven eri osissa. Hankkeessa Kitkajärvelle laaditaan toimenpiteiden yleissuunnitelma, jossa yhdistetään tieto järven rantavyöhykkeen eliöstöstä, rakenteesta ja veden kemiallisesta laadusta sekä valuma-alueen maankäytöstä ja järveen tulevasta kuormituksesta. Hankkeessa alueelle kehitetään paikallinen toimintamalli, jonka kautta jatkossa alueen asukkaat ja toimijat voivat yhdessä toimia tehokkaasti Kitkajärvien hyväksi.

Näytteenottoa Kitkajärvelle
Näytteenottoa Yli-Kitkalla @ Annika Vilmi
 

Lisätietoja

Projektin vastuullinen johtaja, yksikönpäällikkö Seppo Hellsten, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,
puh: +358 40 5004999

Projektipäällikkö, biologi Satu Maaria Karjalainen, etunimi.toinen nimi.sukunimi@ymparisto.fi [satu.maaria.karjalainen], puh: +358 40 7510073

Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh: +358 40 571 7858

 

 

Vipuvoimaa EU:lta EU-lippu

 

Julkaistu 11.5.2015 klo 14.07, päivitetty 21.8.2015 klo 16.03