Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Itämeren suojelun kustannusten, hyötyjen ja ohjauskeinojen arviointi (PROBAPS)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

 

Kuva: Riku Lumiaro

 

Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Kestävä kehitys -jaoston rahoituksella käynnistyi syyskuussa 2009 tutkimushanke "Protection of the Baltic Sea: Benefits, Costs and Policy Instruments" (PROBAPS), joka tunnetaan myös suomenkielisellä työnimellä "Suomen Itämeren Stern-hanke".

Tutkimuksen pontimena on ollut ekonomisti Nicholas Sternin raportti, joka antoi taloudelliset suuntaviivat ilmastonmuutoksen torjumiseen (The Stern Review on the Economics of Climate Change, 2007). Itämeren hälyttävä tila sai pohjoismaiset vaikuttajat peräänkuuluttamaan "Itämeren Stern‑raporttia" suojelutoimien tehostamiseen. Tutkimushankkeen käynnistymistä edelsivät Suomessa ja Ruotsissa tehdyt esiselvitystyöt, joissa kartoitettiin tietoja kustannushyötyanalyysin soveltamiseksi Itämeren suojelupolitiikan arvioimiseen.

PROBAPS-tutkimusverkosto

Hanke on osa kansainvälistä tutkimusverkostoa "Baltic Systems Tools for Ecological-economic evaluation: a Research Network" (BalticSTERN), jolle on perustettu sihteeristö Stockholm Resilience Centreen Tukholmaan. Tutkimustyö koordinoidaan yhteistyössä ruotsalaisten ja tanskalaisten ympäristöekonomistien kanssa ja siinä on mukana tutkijoita kaikista Itämeren valtioista. Tavoitteena on myös ympäristötaloustieteellisen osaamisen edistäminen ja tukeminen niissä rantavaltioissa, joissa alalle ei ole vielä ehtinyt muodostua vahvaa perinnettä.

Hankkeen toteuttavat Suomessa MTT (taloudellinen mallinnus, kustannukset ja hyödyt Suomen osalta, skenaariotarkastelun kansainvälinen koordinointi), SYKE (ekologinen mallinnus, indikaattorit) ja Helsingin yliopisto/FEM (bayesiläinen riskianalyysi meriliikenteen osalta). SYKEn panos on ollut keskeinen 3D-merimallinnuksessa, ekologisten mallien integroinnissa, rehevöityneisyysindikaattorin kehittämisessä, rehevöityneisyystasojen kuvauksessa ja muussa asiantuntija-arvioinnissa, rehevöityneisyys­luokituksessa, arvottamistutkimuksen luonnontaloudellisten näkökohtien määrittelyssä sekä  vieraslajien ennakkotorjuntaan ja jälkihoitoon liittyvässä tutkimustyössä.

Tutkimuksen painopisteet

Itämeren tilan parantamiseksi ja ympäristöuhkien torjumiseksi suunnattujen toimien taloudellista kannattavuutta voidaan arvioida vertaamalla toimenpiteiden kustannuksia näistä saataviin hyötyihin. Hankkeessa laaditaan taloudellisia analyysejä kolmelle keskeiselle uhalle: rehevöitymiselle, voimakkaasti kasvaneen laivaliikenteen lisäämille öljyvahinkoriskeille sekä vieraslajiriskeille.

Rehevöitymisen torjunnan kustannus-hyötyanalyysissä Itämerta tarkastellaan kokonaisuutena. Laskennassa yhdistetään luonnon- ja taloustieteen tutkimustuloksia ja menetelmiä: mittaustietoja kuormituksesta, tuloksia kansalaisten maksuhalukkuudesta rehevöitymisen vähentämisestä, ennusteita Itämerta kuormittavien talouden sektoreiden kehityksestä sekä tietoa erilaisten kuormitusvähennys­toimien vaikuttavuudesta ja kustannuksista. Tarkastelun kohteeksi on valittu Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren suojelun toimintaohjelma (Baltic Sea Action Plan, BSAP), joka on Itämeren rantavaltioiden keskinäinen sopimus ravinteiden kuormituskiintiöistä.

Yksi Itämeren liikennöidyimmistä alueista on Suomenlahti, missä erityisesti öljykuljetukset ovat lisääntyneet viime vuosina huomattavasti. Tämä on samalla lisännyt öljyonnettomuuden riskiä. Jotta niiltä vältyttäisiin, tarvitaan onnettomuuksia ennaltaehkäiseviä toimia mutta myös tehokasta öljyntorjuntaa. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja öljyntorjunnan välille on löydettävä perusteltu tasapaino. Bayes-verkkoihin perustuvan kustannus-hyötymallin avulla tarkastellaan öljytuhojen ennakkotorjunnan ja jälkihoidon kannattavuutta Suomenlahdella. Hyödyt perustuvat suomalaisten maksuhalukkuuteen öljyvahinkojen torjunnan tehostamisesta, joka arvioidaan bayesilaisen mallinnuksen avulla.

Voimakkaasti kasvava laivaliikenne, uudet satamat ja merivettä jäähdytykseen käyttävät teollisuuslaitokset ovat kasvattaneet uusien haitallisten lajien leviämisen todennäköisyyttä Itämerellä. Hankkeessa arvioidaan yksittäisten lajien vaikutuksia ja haetaan taloudellisesti tehokkaita toimenpide­yhdistelmiä ennen leviämistä ja sen jälkeen.

Hankkeessa tarkastellaan Itämeren ympäristöongelmien ratkaisujen lisäksi myös virkistyskäytön merkitystä Itämeren maiden kansalaisille. Mahdollisuus virkistäytyä meressä ja sen rannoilla on esimerkki Itämeren tarjoamista ekosysteemipalveluista, jolle ei voida määrittää markkinahintoihin perustuvaa arvoa.

Tutkimustulosten tulkinta ja sovellukset

Itämeren suojelun taloudellisissa analyyseissä tiivistetään suuri määrä luonnontieteellistä, taloustieteellistä ja teknistä tutkimustietoa yhdeksi, arvioinnin kohteena olevan toimintasuunnitelman kannattavuutta kuvaavaksi tunnusluvuksi tai jakaumaksi. Herkkyysanalyysit, mallivertailut, mallien iteratiivinen kehittäminen ja soveltaminen, Bayes-laskenta sekä erilaiset tutkimukselliset lähestymistavat samaan ympäristöongelmaan antavat käsityksen yksittäisten laskentatulosten johdonmukaisuudesta ja ennustekyvystä.

Tässä hankkeessa kehitettyjä tutkimuksen työkaluja ja tutkimusten tuloksia voidaan käyttää apuna kansallisessa ja kansainvälisessä maatalous-, ympäristö-, liikenne- ja energiapolitiikan suunnittelussa ja arvioinnissa. Malleja voidaan myös käyttää soveltuvin osin työkaluina vastattaessa Itämerta koskevan EU‑lainsäädännön vaatimuksiin. Rehevöitymisen torjunnan kustannus-hyötyanalyysiin kehitetty malli soveltuu mm. meristrategiadirektiivin edellyttämien kansallisten ja alueellisten toimenpideohjelmien suunnitteluun sekä meristrategia- ja vesipuitedirektiivien toimenpideohjelmien yhteensovittamiseen. Lisäksi hankkeen tuloksia Itämeren virkistyskäytön arvosta ja suojelun hyödyistä voidaan soveltaa arvioitaessa EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämiä toimenpiteitä. Öljyonnettomuuksiin keskittyvää analyysiä voidaan hyödyntää harkittaessa uusia investointeja meriturvallisuuteen ja öljyntorjuntakapasiteetin rakentamiseen. Hankkeen tulokset palvelevat myös HELCOM:n Itämeren suojelun toimintaohjelman toteutusta.

Hankkeen tulokset julkistetaan ja esitellään loppusyksyllä 2012.

Lisätietoa

Anna-Stiina Heiskanen
Professori, yksikönpäällikkö
Sähköposti: etunimi.sukunimi ( at ) ymparisto.fi 
Puhelin: +358 40 825 8188
Faksi: +358 9 5490 2291
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Merikeskus / Mallit ja innovaatiot  -yksikkö
Osoite: Erik Palménin aukio 1, Helsinki
Postiosoite: PL 140, 00251 Helsinki

Kim Dahlbo
Tutkija
Sähköposti: etunimi.sukunimi (at) ymparisto.fi 
Puhelin: +358 40 748 9445
Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Merikeskus / Mallit ja innovaatiot  -yksikkö
Osoite: Mechelininkatu 34a, Helsinki
Postiosoite: PL 140, 00251 Helsinki

Julkaistu 24.4.2013 klo 14.50, päivitetty 3.6.2016 klo 13.31