Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Matalan sisäkuormitteisen järven kunnostaminen - Pyykösjärven tapaustutkimus (PyyVesi)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Pyykösjärven vesikasvillisuutta
 © Kati Martinmäki

Tulokset

Hanke on päättynyt vuonna 2012 ja hankkeen tulokset on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen-raportteja sarjassa:

Lisävesien johtamisen vaikutukset Pyykösjärveen

Kati Martinmäki, Teemu Ulvi ja Mika Visuri (toim.), 2013,
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 3/2013

Hankkeen tuloksista on kirjoitettu juttu vesialan uutiskirjeeseen 4/2012:

Oulujoen vesi parantaa Pyykösjärven tilaa

Tausta

Oulun kaupungin koillislaidalla sijaitseva Pyykösjärvi on rehevöitynyt matala järvi, jossa on toistuvasti esiintynyt leväkukintoja kesällä ja happikatoa talvella. Järven tilaa on seurattu 1970-luvulta lähtien ja ongelmien ehkäisemiseksi järveä on hapetettu talvisin. Järven ympärillä on runsaasti asutusta, joten sen virkistyksellinen arvo on erittäin suuri ja käyttö vilkasta.

Keväällä 2005 Pyykösjärvi alkoi yllättäen happamoitua ja kesällä veden pH oli alimmillaan 3,9. Voimakkaan happamoitumisen tarkkaa syytä ei saatu selville, mutta järvelle tehtyjen tutkimusten perusteella todettiin, ettei pelkkä hapettaminen jatkossa riitä pitämään Pyykösjärven pH:ta riittävällä tasolla, vaan sen tilan kohentaminen vaatii mittavampien kunnostustoimenpiteiden aloittamista.  

Vuosina 2006–2007 Oulun kaupunki laati suunnitelmat lisävesien johtamisesta Oulujoesta Pyykösjärveen ja putkilinjan rakennustyöt aloitettiin vuonna 2009. Rakentamistöiden valmistuttua järveen voidaan johtaa jatkossa hyvälaatuista lisävettä Oulujoesta vuosittain marras-maaliskuun ja tarvittaessa elo-lokakuun välisenä aikana. Tällä pyritään parantamaan järven veden vaihtuvuutta, pitämään happitalous hyvänä ympäri vuoden, ylläpitämään järven veden pH neutraalilla tasolla sekä turvaamaan järven kalaston elinmahdollisuudet talven yli. Virtauksen kasvaessa ja viipymän pienetessä veden laadun odotetaan paranevan merkittävästi nykytilaan verrattuna.

Tavoitteet

PyyVesi-hanke on jatkoa edellä mainitulle lisävesien johtamishankkeelle ja sen tavoitteena on määrittää matalan järven sisäisen kuormituksen syntymekanismeja ja vaikutusprosesseja sekä kehittää sisäisen kuormituksen mittaus-, mallinnus- ja arviointimenetelmiä. Tavoitteena on arvioida lisäveden johtamisen vaikutuksia järven veden laatuun ja ekologisiin tekijöihin hankkeen tapaustarkastelukohteella Pyykösjärvellä. Tavoitteena on löytää vesistöjen tilan parantamiseksi uusia toimintatapoja ja menetelmiä, joita voidaan hyödyntää mm.järvikunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Hanke tukee erilaisten toimenpidevaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen vertailua sekä kustannustehokkaiden ja sosiaalisesti hyväksyttävien toimenpiteiden määrittämistä. Hanke toimii uusien mittausjärjestelmien pilotointikohteena.

Hanke jakautuu kolmeen osatehtävään:

1. Matalan järven sisäisen kuormituksen arviointi- ja mittausmenetelmien testaaminen

  • Tunnistetaan matalan järven sisäisen kuormituksen syntymekanismit.
  • Testataan uusien vedenlaatu- ja sedimenttimittausten soveltuvuutta sisäisen kuormituksen arviointiin.

2. Lisäveden johtamisen vaikutukset matalan sisäkuormitteisen järven veden laatuun ja ekologiaan

  • Arvioidaan lisäveden johtamisen vaikutuksia järven veden laatuun ja ekologisiin tekijöihin,
    • Prosessien 3-D mallinnus mm. vedenlaatu, sedimentaatio ja ravinteiden kierto.
  • Seurataan järven tilaa ennen ja jälkeen lisäveden johtamisen sekä sen aikana.

3.  Pyykösjärven kunnostus- ja hoitotoimenpiteiden vaikutusten ja jatkotoimien tarpeen arviointi

  • Arvioidaan kunnostustoimenpiteiden vaikutukset Pyykösjärven veden laatuun ja muuhun tilaan.
  • Arvioidaan, saavutetaanko Pyykösjärvelle valituilla toimenpiteillä asetetut tilatavoitteet.
  • Jos tilatavoitteita ei saavuteta, arvioidaan hapetuksen ja lisäveden johtamisen lisäksi tarvittavat lisätoimenpiteet sisäisen kuormituksen vähentämiseksi ja järven tilan parantamiseksi.
  • Vertaillaan tarvittaessa eri kunnostusvaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja sekä määritetään kustannustehokkaat ja sosiaalisesti hyväksyttävät toimenpiteet.

Lisätietoja

Yksikönpäällikkö Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Yliopettaja Jyrki Röpelinen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 
etunimi.sukunimi@oamk.fi

Julkaistu 30.4.2013 klo 8.10, päivitetty 4.10.2013 klo 10.56