Taustaa
Kuva Niina Viitala, RTL
Kemikaalien ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä osa ympäristörikosprosessin eri vaiheissa. Keskeisiä toimijoita ympäristörikostutkinnassa ovat ympäristöviranomaiset, poliisi ja syyttäjät. Kemikaaleja koskevissa ympäristörikosepäilyissä poliisin ja syyttäjän tulee hahmottaa, ylittyykö rikoksen tutkintakynnys vai tulisiko tutkinnasta luopua. Rikosepäilyn käsittelyyn osallistuvat osapuolet eivät aina tunne riittävästi kemikaaleihin liittyvää käsitteistöä, mikä vaikeuttaa mm. asiantuntijalausuntojen tulkintaa. Lisäksi kemikaalitiedon osalta yhteinen terminologia eri viranomaisten välillä puuttuu. Ongelmana on myös kemikaalitiedon hajanaisuus ja luotettavien lähteiden tunnistaminen sekä vakiintuneen riskinarviointi-menettelyn puuttuminen.
Hanke toteutettiin DI-opinnäytetyönä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.
Tavoite
Hankkeen tavoite oli löytää työkaluja kemikaaleja koskevissa rikosepäilyissä käytettävien kemikaalitietojen löytämiseen, laatuun ja tietojen tulkintaan. Hankkeessa selvitettiin kysely- ja haastattelututkimuksilla mitkä ovat nykyiset käytännöt kemikaalitiedon etsimisessä ja ympäristöriskien tunnistamisessa sekä minkälainen tiedon ja tuen tarve on kuntien ja valtion ympäristöviranomaisilla, poliiseilla ja syyttäjillä kemikaalitiedon ja ympäristöriskien suhteen.
Tulokset
Kaikilla ympäristörikosprosessiin osallistuvilla osapuolilla on vähintään osittain puutteellinen kemikaalien ympäristövaikutuksien arvioinnin osaaminen. Varsinkin kuntien ympäristöviranomaisilla on selkeä huoli resursseistaan ja riittävän asiantuntemuksen puutteesta. Ympäristöviranomaiset toivovat lisätietoja rikoslainsäädännöstä ja peräänkuuluttavat yhteistä terminologiaa.
Tieto kemikaalien ja muiden haitallisten aineiden ympäristövaikutuksista on hajallaan ja ympäristörikosprosesseissa tarvittaisiin selkeyttä siihen minkä kemikaaliasiantuntijalaitoksen (SYKE, TUKES, Cosaamiskeskus, TTL, THL) puoleen voi kääntyä ja pyytää tukea ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Kemikaalitiedon löydettävyyttä tulisi helpottaa (esim. verkkosivut) ja ohjeistusta tarvitaan luotettavat tiedonlähteen tunnistamiseksi.
Ohjeita tarvitaan rikosprosessin eri vaiheisiin, varsinkin asiantuntijalausuntojen sisältöön ja tulkintaan.
Suosituksia havaintojen pohjalta
Kunnan ja valtion ympäristövalvontaviranomaisilla tulisi olla valmius (taito) koota ja välittää tietoa kemikaalin ympäristövaikutuksista koko ympäristörikosprosessin ajan poliisille, syyttäjälle ja tuomarille. Ympäristövalvontaviranomaisella tulee olla aktiivinen rooli siten, että asiantuntijalausunnoissa esitetään kaikki olennainen tieto poliisille, syyttäjälle ja tuomarille
Tietolähteiden referenssien lisääminen asiantuntijalausuntoihin lisäisi kemikaalitiedon luotettavuutta.
Ympäristörikosepäilyjen esitutkintaviranomaiset olisi hyvä keskittää tietyille tutkijoille ja yksiköille riittävän ympäristöosaamisen turvaamiseksi ja voimavarojen säästämiseksi.
Tulosten hyödyntäminen ja jatkotoimenpiteet
Hankkeen tulosten perusteella tunnistettiin seuraavat jatkohanketarpeet:
- Laaditaan ympäristörikosprosessiin osallistuville viranomaisille täydennyskoulutusta kemikaalien ja muiden haitallisten aineiden ympäristövaikutusten arvioinneista.
- Välitetään tietoa ympäristörikosprosessiin osallistuville viranomaisille Internetin tietolähteiden luotettavuudesta.
- Tehdään Aalto yliopiston kanssa hallintoanalyysi kemikaalivastuista Suomessa.
Lisäksi päivitetään ja laajennetaan ymparisto.fi-verkkosivuja.
Lisätietoja
Julkaisu Ympäristö- ja terveyslehdessä:
- Björklöf, K ., Viitala, N., Finnilä, N., Korhonen, P. ja Sorvari, J. (2019). Haitalliset aineet aiheuttavat päänvaivaa ympäristörikosprosessissa. Ympäristö ja terveyslehti 1/2019, pp 46-51.
Projektin koordinaattori, erikoistutkija Katarina Björklöf, Suomen ympäristökeskus (SYKE) p.0295 251 086
LinkedIn: Katarina Björklöf (Lotta)
Twitter: @bjorklof