Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen, esiselvitys (Sulfa 1)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

EAKR_logot

Tiedote 21.10.2016: Tutkimuslaitokset kehittävät menetelmiä happaman vesistökuormituksen estämiseksi

Hankkeen tuloksia:

Esitys happamista sulfaattimaista:

Tausta

Pohjanlahden rannikoilla on nk. Litorina-alue, joka on Itämeren muinaisen vaiheen entistä merenpohjaa. Litorinameren hapettomille pohjille kerrostui pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maankohoamisen seurauksena tätä muinaista merenpohjaa on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla rannikkovyöhykkeellä. Lisäksi paikoitellen koko Suomen alueella kallioperässä esiintyy mustaliuskejaksoja. Mustaliuskeet ovat hiiltä ja rikkiä sisältäviä kiviä, jotka ovat alun perin syntyneet noin kaksi miljardia vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista liejuista. Molemmille näistä alueista on yhteistä sulfidimineraalien esiintyminen maaperässä ja maaperän kuivatustoiminta voi aiheuttaa maaperässä olevan rikin hapettumista. Hapettumisen seurauksena maaperään muodostuu rikkihappoa, joka lisää voimakkaasti valumavesien happamuutta ja liuottaa maaperästä veteen myös myrkyllisiä metalleja. Valumaveden happamuus ja suuret metallipitoisuudet voivat yhdessä aiheuttaa vakavaa haittaa kuivatusalueen alapuolisen vesistön eliöstölle, haitata vesien virkistys- ja talousvesikäyttöä sekä syövyttävät yleistä infrastruktuuria kuten teiden siltarumpuja ja tukirakenteita.

Hankkeessa ongelmaa lähestytään keskeisten toimijoiden ja niitä edustavien tahojen kanssa. Tapaamisissa kartoitetaan keskeisten maankäyttäjien ja muiden toimijoiden kokemuksia ja tarpeita happamien sulfaattimaiden ongelmakentässä toimittaessa. Eri osapuolia pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan keskusteluyhteyteen myös toistensa kanssa ja kartoittamaan yhteisen tiedon tarvetta sekä levittämään jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Hankkeessa huomioidaan myös viranomaisnäkökulma. Lisäksi kartoitetaan PK-yritysten kiinnostusta uusien vesiensuojeluratkaisujen luomaa liiketoimintapotentiaalia kohtaan.

Tavoitteet

Esiselvityshankkeen tavoitteena on kartoittaa happamien sulfaattimaiden ongelmakenttää eri toimijoiden (maatalous, metsätalous, turvetuotanto) näkökulmasta, jotta saadaan selville mihin erityisongelmiin eri toimijat kaipaavat vastauksia. Hankkeessa luodaan hyvät yhteistyö- ja kontaktiverkostot eri toimijoihin ja toimijoiden välille. Hankkeen tuloksena syntyy 1) aikaisempien sulfaattimaiden vesistökuormituksen vähentämistä koskeneiden hankkeiden tulokset kokoava yhteenveto, 2) selvitys eri toimijoiden aihepiiriin liittyvistä ongelmista ja kaipaamista ratkaisuista ja niiden  yhteneväisyyksistä / eroista, sekä 3) Kartoitus happamiin sulfaattimaihin ja niiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen liittyvistä  liiketoimintamahdollisuuksista.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksia ovat happamiin sulfaattimaihin liittyvän tiedon kerääminen yhteen eri maankäyttömuotojen kohtaamien ongelmien, ratkaisujen ja menetelmien osalta, sekä niihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen ja siten liiketoiminnan edistäminen. Pitemmän aikavälin vaikutuksia mahdollisten jatkohankkeiden kautta ovat happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristöongelmien vähentyminen uusien menetelmien käyttöönoton vuoksi ja ratkaisujen tuotannon luoma liiketoiminta.

Näytteenottoa
Sulfa 1 hankkeen vesinäytteenottoa Kokkolan Kiimakorven koekentällä. Kuva: Tiina Nokela

Lisätietoja

Hankkeen vastuullinen johtaja Raimo Ihme, puh 0295 251 207, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Anssi Karppinen, puh 0295 251 801, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Projektisihteeri Tiina Nokela, puh 0295 251 795, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hapan sulfaattimaa
Hapanta sulfaattimaata. Kuva: Anssi Karppinen
Julkaistu 12.10.2015 klo 15.29, päivitetty 23.2.2017 klo 12.20