Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa 2)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Vipuvoimaa EU:lta logo Euroopan aluekehitysrahasto logo

Ajankohtaista

Tiedotteet, uutiset ja artikkelit

Julkaisut

Hanke-esittelyt

Tausta

Pohjanlahden rannikoilla on Litorina-aluetta, joka on Itämeren muinaisen vaiheen entistä merenpohjaa. Litorinameren hapettomille pohjille kerrostui pieneliöstön toiminnan tuloksena runsaasti sulfidimuotoista rikkiä. Maankohoamisen seurauksena muinaista merenpohjaa on nyt kuivalla maalla noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevalla rannikkovyöhykkeellä. Lisäksi paikoitellen Suomen kallioperässä esiintyy mustaliuskejaksoja. Mustaliuskeet ovat hiiltä ja rikkiä sisältäviä kiviä, jotka ovat alun perin syntyneet noin kaksi miljardia vuotta sitten merenpohjaan kerrostuneista liejuista.

Molemmille näistä alueista on yhteistä sulfidimineraalien esiintyminen maaperässä. Maaperän kuivatustoiminta, esimerkiksi turvetuotannon tarpeisiin, voi aiheuttaa maaperässä olevan rikin hapettumisen. Sen seurauksena maaperään muodostuu rikkihappoa, joka lisää voimakkaasti valumavesien happamuutta ja liuottaa maaperästä veteen myrkyllisiä metalleja. Nämä yhdessä voivat aiheuttaa haittoja kuivatusalueen alapuolisen vesistön eliöstölle kuten kaloille.

Turvetuotannon ympäristölupaehdoissa otetaan nykyään kantaa mahdollisen sulfidien hapettumisen aiheuttaman happamuusriskin tunnistamiseen ja  hapettumisen seurauksena aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. On tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntamenetelmiä ja uusia vesiensuojelutekniikoita, jotta vesistökuormitus alapuolisiin vesistöihin voidaan minimoida sekä Litorina- että mustaliuskealueilla.

Tavoitteet ja tehtävät

Hankkeen tavoitteena on selkeyttää happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ongelmien käsittelyä viranomaisten ja turvetuottajien toiminnassa. Hankkeessa pyritään luomaan varautumisjärjestelmä, joka antaa tietoa mahdollisista tulevista happamuushaitoista valuma-aluetasolla. Hankkeessa kehitetään toimintatapoja ja menetelmiä happaman valumaveden syntymisen estämiseksi ja jo muodostuneiden ongelmien ratkaisemiseksi turvetuotannossa.

Hanketoiminta jakautuu kolmeen eri osatehtävään:

1. Varautumissuunnitelma (”happamuustiedotus”) happaman kuormituksen muodostumisen ennakointiin ja mahdollisiin neutralointitoimenpiteisiin

1.1 Kerätään yhteen ja analysoidaan olemassa olevat tiedot maaperästä, säätiedoista, valumaveden laadusta ja määrästä, pohjaveden pinnankorkeuksista, sulfaattimaiden sijainnista ja jokiuoman happamuuden vaihtelusta valuma-aluetasolla Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalla pilottialueella. Näiden tietojen avulla luodaan SYKEn operatiivisessa käytössä olevaan Vemala-työkaluun (koko Suomen kattava ravinnekuormitusmalli vesistöille) malli, joka antaa ennakkoon tietoa alueella tarvittavasta neutraloinnista tai muista toimista. Selvitetään myös edellytykset lisätä malliin automaattinen tiedonvälitysmekanismi, joka kertoisi happamoitumisriskistä kyseessä olevan alueen tiedotuksesta vastuussa olevalle taholle. Hankkeessa kartoitetaan myös ne tahot, jotka voisivat olla vastuussa alueellisesta tiedottamisesta. Malli on hyödynnettävissä tulevaisuudessa kaikkien alueella sijaitsevien maankäyttömuotojen happamuustilanteiden ennustamiseen.

1.2 Selvitetään, kuinka kaukana turvetuotannon happaman kuormituksen vaikutus vastaanottavassa vesistössä näkyy.

Tulokset:

  • Happamuustiedotusmalli pilottialueelta, joka antaa jatkossa tiedon mahdollisesta happamuuden lisääntymisestä alueella ja mahdollisesta neutralointitarpeesta.

2. Toimintamallit olemassa olevien ongelmien ratkaisemiseksi ja tuleviin ongelmiin varautumiseksi

2.1 Olemassa olevan tiedon ja uusien selvitysten perusteella selvitetään, millä menettelytavoilla voidaan minimoida niiden turvetuotantoalueiden happamoitumisriskit, jotka sijaitseva potentiaalisilla happamilla sulfaattimailla. Tarkennetaan turvetuotantoalueiden happamuuden syntymekanismia sekä selvitetään olemassa olevan tiedon avulla laskennallisesti maan happamoitumisesta erilaisissa skenaarioissa tulevia riskejä.

2.2 Selvitetään, miten jo syntyneitä happamuusongelmia voidaan tehokkaasti ratkaista käytännön mittakaavassa.

2.3 Kehitetään toimintamallit happamilla sulfaattimailla sijaitsevien turvetuotantoalueiden ympäristöystävälliselle jälkikäytölle.

Tulokset:

  • Toimintamallit, joilla happamoitumista voidaan riskialueilla välttää taloudellisesti toimien.
  • Ohjeistus, mitä enakkoselvityksiä tarvitaan luvituksessa, kun toimitaan sulfaattimaariskialueilla.
  • Käyttökohteita polttolaitoksien tuhkille ja metsäteollisuuden lietteille.
  • Toimintamallit erityyppisten happamien turvetuotantokohteiden jälkikäytön aikaisen ympäristökuormituksen minimoimiseksi.
  • Ohjeistus turvetuotantoalueiden riskiluokituksesta mm. maaperätietoihin, geologiaan ja turvepaksuuksiin perustuen.

3. Tiedotus ja yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä hankehallinto

Hankkeen suunnittelu ja tiedottaminen tehdään  tehdään yhteistyössä hanketoimijoiden, sidosryhmien ja viranomaisten välillä.

Lisätietoja

  • Mirkka Hadzic, Projektipäällikkö, puh. 0295 251 829, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • Raimo Ihme, Hankkeen vastuullinen johtaja, puh. 0295 251 207, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

                 

SYKE tunnus
 
GTK tunnus
 
Åbo Akademi
 
Bioenergia
 
Stora Enso
 
Nordkalk
 

 

Julkaistu 15.6.2016 klo 14.31, päivitetty 19.10.2018 klo 13.11

Kohderyhmä: