Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä (Urban Zone 2)

Aloitusvuosi 2011
Lopetusvuosi 2014
Vaihe Hanke on päättynyt
Vastuuhenkilö Mika Ristimäki
Muut henkilöt Hanna Kalenoja (TTY), Maija Tiitu (SYKE), Ville Helminen (SYKE), Antti Rehunen (SYKE), Anna Strandell (SYKE)
Rahoittajat Liikennevirasto, Ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Uudenmaan liitto, HSL, HSY, Helsingin kaupunki
Yhteistyötahot Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Liikenteen tutkimuskeskus Verne, rahoittajat

Hankkeen tavoitteet

Urban Zone -projektin jatkohankeessa tavoitteena on laatia yhdyskuntarakenteen vyöhykeanalyysistä maankäytön ja liikenteen suunnitteluun soveltuva suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista hyödyntää nykytilanteen ja tapahtuneen kehityksen analysoinnin lisäksi tulevaisuuden kehityksen ennakoinnissa. Laadittavan suunnittelumenetelmän avulla voidaan ennakoida maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen vaikutuksia erilaisilla suunnittelualueilla ja erilaisissa suunnittelukohteissa.

Tavoitteena on laatia suunnittelumenetelmä, jota on mahdollista soveltaa melko pienellä työllä kunnissa, maakuntien liitoissa, ELY-keskuksissa, Liikennevirastossa sekä muissa suunnittelu- ja asiantuntijaorganisaatioissa liikenteen ja maankäytön suunnitteluun liittyvässä vaikutusten arvioinnissa.

Tutkimuksen vaiheet

Tutkimushankkeessa kaikille Suomen 34 kaupunkiseuduille laadittiin YKR-järjestelmän 250 x 250 metrin ruutukoossa yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet vuosille 1990 ja 2010. Samalla hankkeen 1-vaiheessa laadittuja vyöhykkeiden kriteereitä päivitettiin.

Vyöhykkeissä ja yhdyskuntarakenteessa tapahtuneita muutoksia analysoitiin tämän jälkeen YKR-järjestelmän seurantatietojen avulla ja vyöhykkeiden liikkumistottumuksia tarkasteltiin valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ja alueellisten henkilöliikennetutkimusten avulla. Analysoituja muuttujia ovat muun muassa vyöhykkeiden väestö- ja työpaikkamäärät, asukastiheys, aluetehokkuus, autonomistus, liikennesuoritteet kulkutavoittain sekä liikkumisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eri vyöhykkeillä ja kaupunkiseuduilla. Helsingin metropolialuetta analysoitiin tapaustutkimuksena tarkemmin joukkoliikennekäytävien ja monikeskuksisuuden näkökulmasta. 

Vyöhykkeiden analysoinnin avulla on tarkoitus määrittää yhdyskuntarakenteen ja liikenteen muuttujille vyöhykekohtaisia kynnysarvoja maankäytön ja liikenteen suunnittelun tueksi. Uudenmaan liitto on hyödyntänyt vyöhykeaineistoa maakuntakaavan laadinnassa hankkeen kuluessa, minkä avulla on saatu ajankohtaista tietoa menetelmän soveltuvuudesta maankäytön suunnitteluun.

Julkaisut

Helsingin metropolialueen keskusverkkoa ja alakeskusten liikkumistottumuksia käsittelevä tutkimusraportti julkaistiin kesäkuussa 2014.

Vyöhykemenetelmää hyödynnettiin myös osana Yhdyskuntarakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla -hanketta, jossa vertailtiin Helsingin ja Tukholman metropolialueiden yhdyskuntarakennetta. Hankkeen loppuraportti julkaistiin kesäkuussa 2014.

Urban Zone 2 -hankkeen ensimmäinen tutkimusraportti käsitteli yhdyskuntarakenteen muutoksia vuosina 1985-2010  Suomen kaupunkiseuduilla käyttäen hyväksi yhdyskuntarakenteen vyöhykejakoa ja valtakunnallista aluejakoa.

Yhdyskuntarakenteen kehitys Suomessa sekä Helsingin ja Tukholman metropolialueilla -seminaari

Hankkeen seminaari järjestettiin 13.6.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa.

Seminaarin esitysmateriaalit

Tietoiskut Suomen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehityksestä

Metropolin yhdyskuntarakenne

 

 

Lisätietoja

Erikoistutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, [mika.ristimaki]

Tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto
etunimi.sukunimi@tut.fi

Julkaistu 10.4.2013 klo 11.04, päivitetty 2.8.2016 klo 10.36

Kohderyhmä: