Viemäri-BEP hankkeen tavoitteena on laatia raportti parhaista ympäristökäytännöistä viemäriverkostojen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon (ns. Viemäri-BEP) yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Viemäri-BEP:n laadintaa varten on perustettu ohjausryhmä ja työryhmä, jossa on edustettuina suunnittelijoita, urakoitsijoita sekä vesihuoltolaitosten edustajia. Tarkoituksena on luoda hyvät lähtökohdat toimintatapojen yhtenäistämiselle ja parhaiden käytäntöjen ottamiselle laajempaan käyttöön. Viime vuosien uutiset rapautuvista verkostoista edellyttävät asian esille nostamista, jotta verkostot eivät taloudellisen arvon lisäksi menettäisi arvoaan myös toiminnallisuuden, ympäristön, terveyden ja hyvän viihtyisyyden osalta.
Kuvassa tehdään jätevesiviemäriliitosta olemassa olevaan verkostoon. © Kuva: Sanna Rantanen
Jätevesiviemärien suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT)(ympäristönsuojelulaki 527/2014 ja valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006). Jätevedenpuhdistusta koskevassa BAT -selvityksessä (Suomen ympäristö 3/2014) viemäriverkostot rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, mutta tunnistettiin tarve tarkastella niitä erikseen. Koska yhdyskuntajätevedenpuhdistamot tai viemäriverkostot eivät kuulu teollisuuden päästöjä koskevan IE-direktiivin (teollisuuden päästöjen yhdennettyä ehkäisemistä ja vähentämistä koskeva direktiivi, 75/2010/EU) määrittelemiin toimialoihin, eikä viemäriverkostoille voida varsinaisesti esittää parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, päätettiin laatia BEP eli ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä kuvaava raportti. Selvitys laajentaa viemäriverkostojen ympäristökäytäntöjen tietopohjaa, mutta sen tarkoitus ei ole toimia sitovana ohjeena.
Viemäri-BEP -raportissa tullaan esittämään taustatietoa Suomen viemäriverkoston tilasta sekä niistä käytännöistä, jotka vaikuttavat viemärin kuntoon ja sen ylläpitämiseen. Ympäristöön kohdistuvat päästöt pidetään ohjenuorana ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt pyritään esittämään mahdollisimman yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla. Tavoitteena on vähentää viemäreiden ylivuotojen aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin ja pohjavesiin. Myös viemäreihin sisään tulevien vuotojen ehkäiseminen on tärkeää kuormitusvaihtelun sekä sen vaikutusten minimoimiseksi pumppaamoilla, jätevedenpuhdistamoilla ja edelleen ympäristössä.
Tuloksena saadaan käytännönläheinen paketti siitä, miten viemäriverkostojen omistajat, ylläpitäjät, suunnittelijat ja rakentajat voivat toimia tämän merkittävän, yhteiskunnallisen toiminnon ja omaisuuserän laadukkaan ylläpidon varmistamiseksi. Korjausvelka kasvaa edelleen, joten on välttämätöntä esimerkiksi saattaa saneerausten suunnittelun ja ajoituksen kannalta oleellinen tietopohja kuntoon (Rakennetun omaisuuden tila- raportti ROTI, 2017).
Viemäri-BEPissä käsitellään yhdyskuntien jätevesiviemäriverkostoja, joten kiinteistöjen tonttiviemärit ja hulevesiviemäriverkot on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Sekä jäte- että hulevettä johtavat sekaviemärit on huomioitu sekä sellaiset tonttiviemärit, jotka sijaitsevat yleisellä alueella. Selvitystä varten on kerätty tietoa kirjallisuudesta ja internetistä sekä alan asiantuntijoille suunnatulla kyselyllä ja asiantuntijahaastatteluin. Raportin kirjoittajina toimivat Suomen ympäristökeskuksen tutkijat.
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Seija Rantonen, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi.