Sinilevätilanne on alkukesälle tyypillinen. Sekä sisävesillä että merialueilla sinilevää on havaittu hyvin vähän. Sinileväseurantaan voi osallistua kesän aikana älypuhelimille suunnitellun Havaintolähetin avulla tai perustamalla oman havaintopaikan Järvi-meriwiki -palveluun.
Sinileväkukintoja ei ole havaittu järvillä
Sinilevää on havaittu järvillä hyvin vähän, mikä on tyypillinen alkukesän tilanne. Hieman sinilevää on havaittu vain kahdella valtakunnallisella havaintopaikalla. Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja ei ole todettu. Järvillä on tänä vuonna erittäin runsaasti männyn siitepölyä. Siitepöly kertyy veden pinnalle keltaiseksi kalvoksi ja ranta-alueella se voi aaltojen vaikutuksesta sekoittua myös vesimassaan.
Kansalaisilta on saatu Järvi-meriwiki ja Havaintolähetti-palvelujen kautta muutama lisähavainto järviltä, ja näissäkään ei ole havaittu sinilevää.
Sinilevää ja niiden muodostamia pintakukintoja esiintyy runsaammin rehevämmillä järvillä, missä on riittävästi ravinteita levien kasvulle. Sinilevät hyötyvät veden korkeista lämpötiloista. Lämmin toukokuu ja ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämpimät pintavedet Etelä- ja Keski-Suomessa eivät näy järvillä tällä hetkellä sinilevän esiintymisessä, mutta kevään lämpimän sääjakson seurauksena sinilevien runsastuminen voi aikaistua kesän aikana. Tyypillisesti sinilevien runsas esiintyminen ajoittuu järvillä heinä- ja elokuulle. Sinilevien runsastumiseen ja kukintojen muodostumiseen vaikuttaa lämpötilan lisäksi moni tekijä, ja siksi on vaikea ennustaa levätilanteen kehitystä yksittäisellä järvellä. Sinilevien pintakukinnat muodostuvat tyypillisesti lämpiminä ja tyyninä ajanjaksoina.
Pintaveden lämpötila oli kaikilla lämpötilan havaintopaikoilla useita asteita tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa pintaveden lämpötilat ovat 16-21 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa enimmäkseen 15-18 astetta ja Lapissa 11-16 astetta.
Suomen merialueilla tyypillinen alkukesän tilanne, sinileväkukintoja ei ole havaittu
Sinilevien määrä Suomen merialueilla on alkukesälle tyypilliseen tapaan vähäinen, vaikka tiettyjä sinilevälajeja esiintyykin vedessä pitkin vuotta. Sinilevien muodostamia pintakukintoja ei ole havaittu. Toukokuussa kasviplanktonin normaaliin vuosikiertoon kuuluva piilevien ja panssarisiimalevien muodostama kevätkukinta aiheutti mm. Suomenlahdella veden värjäytymistä ruskeaksi. Tällä hetkellä kellertävää männyn siitepölyä on kertynyt monin paikoin veden pinnalle.
Pintaveden lämpötila Suomenlahdella on noin 10-12 astetta, ja Pohjanlahdella noin 6-10 astetta.
Ilmoita omat havaintosi Havaintolähetillä
Kansalaisia innostetaan osallistumaan levätilanteen seuraamiseen. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sinne sekä sinilevähavaintoja että muitakin helposti tehtäviä vesistöhavaintoja. Kansalaisilta saatujen levähavaintojen määrä on vuosi vuodelta kasvanut, ja ne täydentävät jo merkittävästi virallista leväseurantaa.
Levähavainnon ilmoittaminen onnistuu helpoiten Järvi-meriwikin Havaintolähetin avulla. Se on selaimessa toimiva verkkosovellus, joka on suunniteltu erityisesti kosketusnäytöille. Havaintolähetillä voi lähettää havaintoja sekä uusille että jo valmiiksi Järvi-meriwikissä oleville havaintopaikoille.
Sinilevien esiintymistä seurataan säännöllisesti
Sinileväseurannalla arvioidaan yleiskuva sinilevätilanteesta koko maassa. Seuranta toteutetaan yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten, Pidä Saaristo Siistinä ry:n sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Valtakunnallinen levätiedotus aloitettiin 1998, mutta ympäristöhallinto on kerännyt tietoja kansalaisten ja viranomaisten levähavainnoista jo 1980-luvulta lähtien.
Leväseurantaan kuuluu noin 240 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja noin 50 paikkaa rannikolla. Havaintopaikat edustavat rehevyydeltään, kooltaan ja vedenlaadultaan erilaisia vesistöjä. Levätilannetta seurataan havaintopaikoilla viikoittain kesäkuusta syyskuuhun. Sinilevän määrä arvioidaan asteikolla 0 (ei levää) - 3 (erittäin runsaasti sinilevää).
Sisävesien ja rannikon levätilanteesta tiedotetaan Järvi-meriwiki -palveluun toimitettujen havaintojen perusteella. Sisävesillä havainnoitsijoina toimivat pääasiassa kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset, mutta mukana on myös yksityisiä havainnoitsijoita. Avomerialueiden levätilanteesta saadaan tietoa SYKEn tutkimusalus Arandalta, satelliittikuvista, Rajavartiolaitokselta ja risteily- ja kauppalaivoilta, joihin on asennettu Alg@line-laitteisto. Uimarantojen sinilevätilannetta valvovat kaupunkien ja kuntien terveystarkastajat.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta syyskuun alkuun saakka. SYKE julkaisi tänään myös kesän sinileväkukintojen riskiarvion Suomen merialueille.
Iso kartta viikon 22 levätilanteesta
Leväkukintojen riskiarvio
Valtakunnallinen levätiedotus
Lisätietoja:
Merialueilta
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE (3.6. saakka)
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE (6.6. lähtien)
puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sisävesiltä
Erikoistutkija Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi