Vesitilanne kesäkuun lopussa 2018: Vedenpinnat paikoitellen alhaalla niin vesistöissä kuin pohjavesissäkin

Tiedote 3.7.2018 klo 10.16
Yläneenjoki, Vanhakartano (Marjo Tarvainen)
Yläneenjoki, Vanhakartano © Kuva: Marjo Tarvainen

Vähäsateinen kevät ja alkukesä näkyvät vesistöissä keskimääräistä alhaisempina vedenpintoina ja pienempinä virtaamina, eivätkä kesäkuun lopun sateet juuri muuttaneet tilannetta, koska valtaosa sataneesta vedestä jäi kuivaan maaperään. Kuivimmilla alueilla Lounais-Suomessa jokien keskivirtaamat olivat kesäkuussa alle kymmenesosan tavallisesta. Järvi-Suomessa vedenkorkeudet ovat kuitenkin pääosin ajankohdan keskitasojensa tuntumassa ja Saimaa on edelleen tavallista korkeammalla suuren kevättulvansa sekä viime syksyn ja talven runsaiden sateiden vuoksi.

Myös pohjaveden pinnat ovat vähäsateisimmilla alueilla jo monin paikoin melko alhaalla. ”Vaikka pohjavedet ovat Lounais-Suomessa laskeneet sateettoman jakson ja kiivaimman kasvukauden vuoksi selkeästi keskimääräistä alemmaksi ja yksittäisiä kaivoja on voinut alueella jo kuivua, tilanne ei kuitenkaan ole vielä poikkeuksellinen. Verrattuna viimeisimpään merkittävään kuivuusjaksoon, joka vaikutti vedenhankintaan vuosina 2002–2003, ovat pinnat vielä 20–35 cm korkeammalla. Selvää kuitenkin on, että sateeton jakso tulee näkymään pohjavesivaraston vajeena loppukesästä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrogeologi Mirjam Orvomaa.

Vedenpintojen lasku jatkuu heinäkuussa

Heinäkuussa järvien vedenkorkeudet laskevat kesäajalle tyypilliseen tapaan. Vedenpintojen lasku on etenkin pienissä järvissä tavanomaista nopeampaa vähäsateisen alkukesän vuoksi. ”Ilman runsaita sateita järvien pinnat pysyvät heinäkuun keskitasojensa alapuolella koko maassa Järvi-Suomea lukuun ottamatta”, arvioi hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta.

Kesäkuun lopun runsaat sateet ovat täydentäneet vajaita maavesivarastoja, mutta maa on silti edelleen kuivaa Lounais-Suomessa ja siellä jokien virtaamat ovat tavanomaista pienempiä. Muualla maassa jokien virtaamat ovat kesäajalle tyypillisissä lukemissa. Jokien virtaamat laskevat lähiviikkojen aikana kohti loppukesälle tyypillisempiä arvoja tai niitä pienemmiksi.

Vesitilanne kesäkuussa 2018

Sadanta

Vapun jälkeen alkanut hyvin vähäsateinen jakso jatkui vielä kesäkuussa, ja kuukauden alkupuolen sademäärä jäi monin paikoin poikkeuksellisen pieneksi. Kuukauden loppupuolella satoi enemmän, mutta suuressa osassa maata kesäkuun sadanta jäi silti selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Suurimpia erot keskiarvoihin olivat etelärannikolla ja Lounais-Suomessa, missä satoi vain 15–40 mm eli paikoitellen kolmanneksen tai jopa puolet vähemmän kuin tavallisesti. Kainuussa sekä Vuoksen vesistöalueen pohjoisosissa satoi kuun lopulla niin paljon, että kuukauden sadesumma kasvoi selvästi tavanomaista suuremmaksi, jopa puolitoistakertaiseksi. Runsaimpien sateiden alueella kuukauden sadanta kasvoi yli 100 mm:iin.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Pitkän vähäsateisen jakson myötä vedenpintojen nopea lasku jatkui suuren osan kesäkuuta. Kuukauden loppupuolella sateita saatiin koko maassa ja Itä-Suomen pohjoisosissa sekä Kainuussa satoi kuun lopussa rankastikin, mutta koska maaperä oli hyvin kuivaa, sateiden vaikutukset jäivät vesistöissä pieniksi. Vain paikoitellen vedenpinnat nousivat ja virtaamat kasvoivat hieman.

Itä-Suomessa Saimaan pinta on vielä lumen sulamisen ja viime syksyn sateiden jäljiltä tavanomaista korkeammalla, mutta muualla vedenpinnat ovat laskeneet keskimääräistä korkeammistakin keväthuipuista kesäkuun tyypillisiä vedenkorkeuksia alemmas tai vähintään niiden tuntumaan.

Vuoksessa ja Kymijoessa vettä virtasi kesäkuussa keskimääräistä enemmän korkealla olleiden Saimaan ja Päijänteen vedenpintojen takia, mutta muiden päävesistöjen keskivirtaamat olivat kesäkuussa selvästi tavallista pienempiä. Erityisen kuivaa oli lounaisrannikon pienissä jokivesistöissä. Esimerkiksi Paimionjoen ja Aurajoen keskivirtaama oli kesäkuussa vain kymmenesosan tavanomaisesta.

Pohjaveden korkeus

Suuressa osassa maata pidempi kuivuusjakso ei ole vielä vaikuttanut merkittävästi pohjaveden pintoihin ajankohdan keskiarvoihin verrattuna, koska viileä kevät viivästi pintojen vuodenajalle tyypillistä alenemista. Maan lounaisosissa pohjavedet ovat kuitenkin jo monin paikoin laskeneet selvästi ajankohdan keskiarvoja alemmas. Maan keski- ja pohjoisosissa pohjaveden korkeudet vaihtelevat: pienissä muodostumissa pinnat ovat paikoitellen 5–45 cm alle ja suurissa muodostumissa 5–15 cm yli keskiarvojen.

Routa

Pohjois-Lapissa routaa esiintyy yhä linsseinä noin 20–50 cm:n syvyydessä. Muualla maassa routaa ei ole.

Pintaveden lämpötila

Järviveden lämpötilat vaihtelivat kesäkuun aikana voimakkaasti laidasta laitaan sään vaihteluiden mukaan. Kesäkuun alussa vedet olivat monin paikoin maan eteläosassa selvästi ajankohdan keskiarvoa korkeampia hellejakson jäljiltä. Säätyypin vaihduttua viileä ilma ja voimakkaat tuulet nostivat vilpoista alusvettä pintaan ja veden lämpötilat romahtivat yleisesti useilla asteilla. Loppukuukauden ajan sekä juhannuksena järvien pintalämpötilat vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Kesäkuun päättyessä järvien pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa 15–18 astetta. Lapissa veden lämpötilat olivat pääosin 11–15 astetta, paitsi Kilpisjärvellä tätä alempia. Lukemat olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 734, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Hydrologi Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 734, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: