Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Arandan seurantamatka: Itämeren pääaltaan huono tila heijastuu Suomen merialueille

Tiedote 24.2.2017 klo 9.19
Fosfaattitilanne
Suomenlahden pintakerroksen fosforivaranto on merkittävästi korkeampi kuin samaan aikaan viime talvena. Osa tästä fosforista säilyy vedessä kesään asti aiheuttaen suotuisissa sääoloissa sinileväkukintoja. Ravinnetasojen erosta ei voi suoraan päätellä kukintojen voimakkuutta. Lähde: SYKE ja SMHI, grafiikka Jan-Erik Bruun / SYKE.

Suomenlahden fosforivaranto on nyt poikkeuksellisen suuri, mikä on seurausta sääolojen ja Itämeren pääaltaan huonon tilan yhteisvaikutuksesta. Myös Saaristomerellä ja Selkämerellä fosforin määrä on selkeästi kohonnut. Pintaveden korkea fosforipitoisuus lisää ensi kesän leväkukintojen riskiä. SYKEn tutkimusalus Arandan seurantamatkalla 18.1. - 4.2. selvitettiin Itämeren kemiallista tilaa.

”Merkittävin havainto oli Suomenlahden, Saaristomeren, Itämeren pääaltaan pohjoisosan ja Selkämeren kohonnut fosforipitoisuus. Tämä on välillisesti seurausta Itämeren pääaltaan huonosta happitilanteesta ja siitä johtuvasta fosforivarannon kasvusta. Lisäksi kahtena edellisenä talvena tulleet suolapulssit edesauttoivat fosforin kulkeutumista Suomen merialueille”, erikoistutkija Harri Kankaanpää Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Suolapulssit vaikuttavat viiveellä Suomenlahdella

Suomenlahden syväveden laatu vaihtelee voimakkaasti säävaihteluiden seurauksena. Pitkään jatkuneiden idänpuoleisten tuulten jakso aiheutti marraskuussa voimakkaan syväveden virtauksen Itämeren pääaltaalta Suomenlahdelle. Joulu- ja tammikuun kovat tuulet sekoittivat lahden vettä, jolloin sinne virrannutta fosforia sekoittui veden pintakerroksiin.

Pääaltaan veden sisäänvirtaus Suomenlahdelle ei ole ainutlaatuinen ilmiö. Sitä kuitenkin voimistivat tällä kertaa Itämereen kahtena edellisenä talvena tulleet suolapulssit. Ne työnsivät edellään Itämeren ravinteikasta ja vähähappista syvävettä Suomenlahden suulle, josta vesi loppusyksyllä pääsi virtaamaan säätilanteen vaikutuksesta lahden itäosaan saakka. Suomenlahden fosforipitoisuus on tällä hetkellä lähes ennätyksellisen korkea, vaikka ulkoinen ravinnekuormitus on viime vuosina merkittävästi pienentynyt.

Ravinnekuormaa vähennettävä koko Itämeren alueella

Itämeren pääaltaan happitilanne on huonontunut, minkä seurauksena fosforivaranto on kasvanut viimeiset kaksi vuosikymmentä. Pääaltaan huono tila yhdessä alueen säävaihteluiden kanssa peittää aika ajoin alleen maalta tulevan fosforikuormituksen vähennykset Suomenlahdella.

”Maalta tulevan ravinnekuorman pienentäminen on silti edelleen erittäin tärkeää, sillä se parantaa meren tilaa pitkällä aikajänteellä. Veden ravinnepitoisuus on alentunut erityisesti itäisellä Suomenlahdella, jonka valuma-alueelle on viime vuosikymmenellä kohdistettu merkittävimmät ravinnekuormituksen vähentämistoimet”, johtava tutkija Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Itämeren pääaltaan tilalla on suuri merkitys Suomenlahden – kuten myös Saaristomeren ja Selkämeren – veden laatuun. Siksi tarvitaan myös pääaltaan ja koko Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimia. Suomen merialueiden tilaa voidaan parantaa vain tiettyyn rajaan asti kotimaisilla toimilla.

SYKE seuraa, miten Suomen merialueiden ravinnevaranto kehittyy. Kesän leväkukintojen riskiennuste julkaistaan kesäkuun alussa.

Itämeren suolapulssit heikentävät Suomen merialueiden tilaa

Itämereen Pohjanmereltä tulevat suolapulssit hapettavat väliaikaisesti Itämeren pääaltaan syvänteitä. Samalla ne kuitenkin työntävät vanhaa runsasravinteista syvävettä pohjoiseen, mikä nostaa veden suola- ja fosforipitoisuutta Suomen eteläisillä merialueilla ja heikentää pohjan happioloja Suomenlahdella.

Suolapulssien vaikutus näkyy myös Pohjanlahdella. Selkämeren pintaveden fosforipitoisuus on kohonnut suhteellisesti enemmän kuin Suomenlahdella. Tämä johtuu pääaltaan kasvaneesta fosforivarannosta, jota suolapulssit ovat kuljettaneet Suomen merialueille ja edelleen pintavirtausten mukana Selkämerelle.

Lisätietoja:

Matkanjohtaja Juha Flinkman, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 115, +358 295 251 115
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Matkanjohtaja Harri Kankaanpää, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 258, +358 295 251 258
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Suolapulssit
Johtava tutkija Kai Myrberg, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 441, +358 295 251 441
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
 

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön:

 


Kohderyhmä: