Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Eikö kukaan viittaa?

Uutinen 29.10.2015 klo 8.54
SYKEn viitatuimpia julkaisuja 2
 

Valtaosa kaikesta tutkimuksesta on hyödytöntä. Näin rajuun päätelmään voi päätyä, jos uskoo usein siteerattua sääntöä: 90 prosenttiin tieteellisistä julkaisuista ei koskaan viitata, ja 50 prosenttia ei edes lue kukaan tutkimusprosessin ulkopuolinen. Vaikka tilanne ei todellisuudessa ole ehkä ihan näin lohduton, on tutkimuksen ja julkaisemisen vaikuttavuuteen syytä kiinnittää huomiota.

Maailmanpankki julkaisi viime vuonna selvityksen omien raporttiensa vaikuttavuudesta. Sen mukaan peräti kolmannesta heidän raporteistaan ei ollut ladattu kertaakaan vuosien 2008–2011 aikana. Vielä surkeampaa luettavaa oli tilasto tieteellisten viittausten kohdistumisesta raportteihin: peräti 87 prosenttiin Maailmanpankin raporteista ei ollut viitattu kertaakaan!

Maailmanpankin selvityksen innoittamina tutkimme myös SYKEn julkaisujen latausmääriä aiemmin tänä vuonna. Tiedot julkaisimme verkkouutisessa ”Onko asia tärkeä, vai tehdäänkö siitä raportti?”.

Seuraavaksi kiinnostuimme SYKEn julkaisujen vaikuttavuudesta tieteellisten viittausten näkökulmasta. Hyödynnetäänkö ympäristöalan kotimaisten tutkimusraporttien tietoa tutkimuksessa, vai jäävätkö työt pölyttymään analogisiin tai digitaalisiin arkistoihin?

SYKEn julkaisuissa vähän nollakerholaisia

— Alustavien tulosten perusteella ympäristötutkijoiden ei tarvitse ripotella ylen määrin tuhkaa ylleen, SYKEn toimitusneuvoston jäsen, vanhempi tutkija Jari Lyytimäki lohduttaa.

— Keskimäärin SYKEn julkaisuihin on viitattu 6,5 kertaa ja vain kolmasosa ovat sellaisia, ettei niihin ollut viitattu kertaakaan, hän jatkaa.

Lyytimäki keräsi tiedot SYKEn julkaisujen tieteellisistä viittauksista Google Scholar -palvelusta syys–lokakuun aikana 2015. Tarkasteluun otettiin vuoden 2014 loppuun mennessä julkaistuja raportteja, jotka on tallennettu Helda-tietokantaan.

— Kaikkein tuoreimpiin julkaisuihin oli ehtinyt kertymään vasta vähän viittauksia, eikä kaikkia ole vielä edes indeksoitu Googlen palveluun, Lyytimäki selittää rajaustaan.

Monet niistä julkaisuista, jotka eivät ole keränneet yhtään viittausta, ovat sisäiseen käyttöön tehtyjä väliraportteja tai rahoittajien tarpeita palvelevia loppuraportteja. Viittausten puuttuminen johtuu usein myös siitä, että raportti on suunnattu ensisijassa päätöksentekijöille, viranomaisille tai ympäristöalan käytännön toimijoille.

Vaikka SYKEn julkaisujen viittaustilastot eivät ole yhtä murheellisia kuin Maailmanpankilla, eivät ne anna aihetta riemunkiljahduksiinkaan. Vain 13 vertailussa mukana olleeseen julkaisuun oli viitattu yli 50 kertaa. Eniten viittauksia kahmivat laajat yhteenvedot esimerkiksi luonnon monimuotoisuudesta, tutkimusmenetelmiä selostavat raportit sekä uusia aihepiirejä kartoittavat selvitykset.

TOP10 — SYKEn viitatuimmat julkaisut

Julkaisu Julkaisuvuosi Viittaukset¹
Suomen lajien uhanlaisuus 2000 2001 367
Future climate in world regions: an intercomparison of model-based projections for the new IPCC emissions scenarios 2003 197
Suomen lajien uhanalaisuus 2010 2010 138
Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla 2009 98
Ympäristön tila ja suojelu Suomessa 2008 95
Suomen luontotyyppien uhanalaisuus — Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet 2008 88
Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti. 2001 73
Asukasbarometri 2010 — Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä 2010 69
FINADAPT scenarios for the 21st century. Alternative futures for considering adaptation to climate change in Finland. FINADAPT Working Paper 2 2005 65
Climate scenarios for FINADAPT studies of climate change adaptation. FINADAPT Working Paper 15 2005 62

¹ Viittausten määrä perustuu Google Scholar -palvelun tietoihin lokakuussa 2015.

Perinnemaiset kunniaan

Ilahduttavaa on, että joihinkin vanhoihin julkaisuihin kertyy viittauksia vielä vuosikymmenenkin päästä. Esimerkiksi vuonna 2001 julkaistun Suomen perinnebiotooppeja käsittelevän selvityksen viittauksista viidennes on tullut kolmen viimeisen vuoden aikana.

Ympäristöneuvos Aulikki Alanen ympäristöministeriöstä ja erikoistutkija Juha Pykälä SYKEstä kuuluvat julkaisun tekijäjoukkoon, eivätkä ylläty sen saamasta viittaussuosiosta.

— Raportti oli aikanaan uraauurtava teos Suomessa, ja perustui pitkäaikaiseen maastokartoitukseen ja muihin selvityksiin, Alanen kertoo.

— Vastaavaa uudempaa tietoa perinnebiotooppien tilasta ei ole, joten on luonnollista, että tähän yhä viitataan, Pykälä jatkaa.

Työtä on hyödynnetty lukuisissa sen julkaisun jälkeen tehdyissä luonnon monimuotoisuuden arviointiin ja sen heikkenemisen pysäyttämiseen liittyvissä selvityksissä. Raportti on tärkeä taustatyö myös maatalouden tukipolitiikan kannalta, koska EU-ympäristötuista on suunnattu tukimäärärahoja viljelijöille perinnebiotooppien hoitoon.

— Aivan viime aikoina raporttia on varmasti hyödynnetty ainakin EU:n biodiversiteettistrategian 15 % ennallistamistavoitteen selvittelyssä ja tietysti valmisteltaessa uutta perinnebiotooppien kartoitusta, joka alkaa ensi vuonna, Alanen epäilee.

Viittausmäärä mittari vaikuttavuudelle

Kun kirjoitimme SYKEn raporttien latausmääristä, päädyimme lopussa luettelemaan epävarmuustekijöitä, joita tietojen tulkintaan liittyy. Kerran ladattu raportti voi esimerkiksi levitä käyttäjien keskuudessa sähköpostin liitteenä. Toisaalta tiedoston lataaminen ei tarkoita, että raporttia välttämättä luettaisiin.

Viittausmäärä on toinen mittari, jota voidaan käyttää julkaisujen vaikuttavuuden arvioimisessa. Huomionarvoista on, ettei raporttien latausmäärien ja niiden saamien viittausten välillä näytä olevan suoraviivaista yhteyttä.

— Raportit, joita luetaan paljon, eivät siis välttämättä ole niitä, joihin viitataan eniten, Lyytimäki summaa.

Varsinkin suppeille kohderyhmille suunnatut raportit voivat täyttää tehtävänsä, vaikka niihin ei viitattaisi eikä niitä ladattaisi suuria määriä. Joskus riittää, kun raportti päätyy juuri oikean henkilön käyttöön juuri oikealla hetkellä.

— Sattuman varaan tätäkään ei kannata jättää, vaan julkaisuja pitää aktiivisesti markkinoida ja nostaa aina uudestaan esille, kun aihe on ajankohtainen, Lyytimäki muistuttaa.

Viittausmäärien seurantaa kehitetään

Viittaustietojen hyödyntämistä SYKEn julkaisutoiminnan seurannassa ja kehittämisessä pohditaan parhaillaan. Ensimmäisen askeleena Google Scholar -palveluun on nyt luotu kolme listaa SYKEn julkaisuista ja niiden viittausmääristä. Viittausmäärät päivittyvät aina automaattisesti, kun Google rekisteröi uuden viittauksen.

SYKEn raportteja -listaan kerättiin tiedot vuosina 1995–2006 ilmestyneistä SYKEn monisteista sekä vuodesta 2006 lähtien ilmestyneistä SYKEn raportteja -sarjan julkaisuista. Nämä julkaisut ovat pääasiassa erilaisia väli- tai työraportteja sekä suppeahkoille ammattiyleisöille suunnattuja taustaraportteja.

Toinen listaus koostettiin SYKEn julkaisemista Suomen ympäristö -sarjan (1995–2013) julkaisuista sekä SYKEn julkaisuja -sarjan raporteista (2013- ). Nämä teokset ovat tyypillisesti tutkimushankkeiden loppuraportteja.

Kolmanteen listaukseen kerättiin julkaisusarjojen ulkopuolella ilmestyneitä kirjoja ja muita erillisteoksia, joissa SYKE on ollut julkaisijana.

Vinkkejä mahdollisista virheistä tai puutteista näissä listauksissa ja ylipäänsä kehitysideoita julkaisujen vaikuttavuuden seuraamiseen saa mielellään lähettää Jari Lyytimäelle.

Lisätiedot

tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 295 251 397
sp. etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (etunimi = jari, sukunimi = lyytimaki)

Teksti: Jari Lyytimäki ja Matti Lindholm
Kuva: Matti Lindholm


Kohderyhmä: