Uutinen 19.2.2019 klo 14.09
Yhdeksän eurooppalaista tutkimuslaitosta on arvioinut, miten ympäristöä hoitavat ja muokkaavat viranomaiset, suunnittelijat, maanviljelijät, yritykset ja kansalaiset hyötyvät elinympäristöjen tilan seurannasta.
Tutkimuksen mukaan elinympäristöjen ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan Euroopassa parempi ymmärrys ekosysteemien toiminnasta, joustavaa seurantaa ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Tarkastelussa tunnistettiin kuusi haastetta, jotka tulisi ottaa huomioon kun halutaan parantaa ympäristönhoitoa ja tehdä vaikuttavampia päätöksiä:
- Keskittyminen muutosten ja tilan arviointiin rajoittaa toimenpiteiden vaikutusten arviointia eli tehokkaiden toimenpiteiden valinta vaikeutuu.
- Yksittäiseen indikaattorien määrittämiseen tarvittavan tiedon luotettavuuteen keskittyminen voi aiheuttaa sen että koko ekosysteemin toiminnan ymmärtäminen jää liian vähälle huomiolle.
- Sosiaalisiin vaikutuksiin, kuten työllisyyteen, kiinnitetään liian vähän huomiota.
- Nykyisin tarkastellaan vain vähän tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien tekijöiden merkitystä esim. talouskasvua.
- Monessa Euroopan maassa avoimen tiedon määrä on vielä vähäistä. Suomessa avoimia seuranta-aineistoja on kuitenkin paljon, mikä mahdollistaa elinympäristöjen tilasta tehtyjen tarkastelujen ja päätöksenteon avaamisen avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
- Seurantatiedon vaikutus päätöksentekoon ei ole läpinäkyvää, onkin vaikea osoittaa miten seuranta vaikuttaa päätöksentekoon.
Nykyisin politiikkaa arvioidaan määräajoin. EU:n jäsenmaat ovat järjestäneet seurannan ja arvioinnin kukin omien voimavarojensa puitteissa. Seuranta ja arviointi rakentuvat usein jo olemassa olevien tiedontuotannon ja hallinnon järjestelmien varaan. Vaativien seurantojen tulisi tukea politiikan tavoitteiden saavuttamista ja parhaimmillaan tuottaa palautetta politikan toimeenpanokeinojen vaikuttavuudesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vesipolitiikan puitedirektiiviä, maatalouden ympäristöohjelmaa sekä luonto- ja lintudirektiivejä (Natura 2000), joita tukemaan on perustettu useita eri seurantajärjestelmiä. Seurannan vaikutuksia politiikkaan tutkittiin yhdeksän eurooppalaisen tutkimuslaitoksen yhteistyönä ja raportoitiin tieteellisessä artikkelissa.
Tarkastelun aloite syntyi Euroopan ekosysteemiverkoston ALTER-Net. Suomen ympäristökeskuksesta työssä olivat mukana Jari Silander, Eeva Primmer ja Kristian Meissner.
Lisätietoja
- Artikkeli: Waylen, K., Blackstock, K.L., Van Hulst, F.J., Damian, C., , F.Johnson, R., Kanka, R., Külvik, M., Macleod, C.J., Meissner, K., Oprina-Pavelescu, M.M., Pino, J., Primmer, E., Rîșnoveanu, G., Šatalová, B., Silander, J., Špulerová, J., Suškevičs, M., Van Uytvanck . J. 2019. Policy-driven monitoring & evaluation: does it support adaptive management of socio-ecological systems? Science of the Total Environment. 662, 373-384.
- erikoistutkija Jari Silander, Suomen ympäristökeskus SYKE,
p. 0295 251 638, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi