Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Jyri Mustajoki: Tieto, tieto ja tieto!

RSS
15.2.2019 Jyri Mustajoki
Jyri Mustajoki Havaintoja-blogi: Tieto, tieto ja tieto!
 

Monia päätöksiä perustellaan sillä, että ne perustuvat tutkittuun tietoon. Mutta mitä tieto oikeastaan on? Tätä joudumme pohtimaan tehdessämme Suomen vesiturvallisuuden kokonaisarviointia Winland-hankkeessa. Hankkeessa tuotetaan kokonaisvaltainen ymmärrys Suomen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä ja niiden välisistä monimutkaisista yhteisvaikutuksista.

Olin taannoin seuraamassa konferenssiesitelmää, jossa kuvattiin käsite tiedon portaat, information ladder. Englanninkielisessä esitelmässä tiedot tasot olivat data (joukko signaaleja), information (tietyssä kontekstissa tulkittu data) ja knowledge (edellisten pohjalta syntynyt ymmärrys asiasta). Joissain yhteyksissä näiden yläpuolella on vielä wisdom, joka kuvaa kykyä hyödyntää saatua ymmärrystä omassa toiminnassa.

Ajattelin, että tässähän on hyvä kehikko, jonka voisi esittää myös suomeksi. Data kääntyy helposti dataksi, information informaatioksi ja knowledge tietämykseksi. Aika finglishiä, joten rupesin miettimään termeille kunnon suomenkielisiä käännöksiä. Otin oikein sanakirjan avuksi, mutta tulos oli pienoinen pettymys: ensimmäisten käännösehdotusten mukaan tiedon portaat ovat tieto, tieto ja tieto. Wisdom sentään kääntyi viisaudeksi.

Tieto on paljon käytetty sana, mutta, kuten edellinen esimerkki osoittaa, suomen kielessä sen merkitys on hyvin laaja ja epämääräinen. Suomea pidetään yhtenä maailman johtavista tietotekniikkamaista, mutta silti tiedon eri ulottuvuuksille ei ole omia käsitteitä.

Kun englanninkielisissä yhteyksissä puhutaan esimerkiksi tiedolla johtamisesta tai tietoon perustuvasta päätöksenteosta, niin tällöin tarkoitetaan nimenomaan ymmärrystä asiasta. Suomessa päätöksiä perustellaan kuitenkin usein sillä, että on mitattu sitä ja tätä tai kerätty paljon tietoa asiasta. Riittääkö meille tietoon perustuvien päätösten tekoon siis ymmärryksen sijasta pelkkä epämääräinen joukko dataa tai informaatiota?

Winland-hankkeen vastaus tähän on, että ei riitä. Hankkeen lähtökohtana on tunnistaa, minkälaiset turvallisuusuhat voivat lamauttaa Suomen, ja järjestelmällisesti analysoiden ymmärtää, miten voimme edistää yhteiskuntamme varautumista näihin. Tärkeä osa hanketta on hyödyntää systeemianalyysiin perustuvia menetelmiä uhkien tunnistamiseen ja kokonaisvaltaisten ratkaisujen löytämiseen.

Hankkeessa on esimerkiksi laadittu arviointikehikko Suomen vesiturvallisuuden arviointiin yhdessä sidosryhmien kanssa. Sen avulla voidaan järjestelmällisesti arvioida vesiturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä sekä kytköksiä energia- ja ruokaturvaan. Näin saadaan parempi ymmärrys tekijöistä, joihin liittyy eniten kehittämistarvetta, ja tekijöiden välisistä monimutkaisista yhteisvaikutuksista. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksen ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua, jotta tämä ymmärrys saadaan täysimääräisesti siirrettyä päätöksentekoon.
 

Jyri Mustajoki työskentelee erikoistutkijana SYKEn Vesien hallinta ja arvioinnit -ryhmässä. Hänen tutkimusalanaan on systeemianalyyttisten menetelmien soveltaminen, muun muassa vesiturvallisuuteen, vesien hoitoon, ravinteiden kiertoon ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Vapaa-ajallaan hän suunnistaa, lautapelailee, penkkiurheilee ja tekee sukututkimusta.
Puh. +358 295 251 802
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Winland (’From Failand to Winland’) on kolmevuotinen Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke, joka tarkastelee Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta monitieteisen ja tieteidenvälisen tutkimuksen sekä yhteiskehittämisen ja tulevaisuusskenaarioiden avulla.

Hakkeen yksi osa-alue on Suomen vesiturvallisuuden kokonaisarviointi

Aiheesta on juuri ilmestynyt Policy Brief

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa

Kommentit (1 kommenttia)
Mikko
22.3.2019
klo 8.46
Tämähän on mielenkiintoinen pohdinta tiedosta. Itse teen väitöskirjaa HY:n Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella virkatyöni ohella tiedon rakentumisesta ja asiantuntijatiedon kulttuurisidonnaisuudesta tapauksena Ranska ja turvallisuuspolitiikka
Euroopassa. Jako, data, informaatio ja tietämys ja mahdollisesti wisdom on tuttu. Siinä olen lähinnä väikkärissä lähtenyt siitä, että tietoa ja viisaus ovat vahvasti riippuvaisia yhteisön (valtio,kv-asiantuntiayhteisö) diskurssista ja tiedon ja vallan suhteesta.
Näin ollen tietoa ja viisautta on kiinnostavaa tarkastella hegemonisten puhetapojen näkökulmasta. Tieto, jota käytetään usein todella isojen kysymysten taustavoimana, on siten kovin sattumanvaraista, epälineaarista, vallan määrittämää ja tiedon luonne määrittelee
todellisuuden ja tiedon diskurssit perustuvat antagonistisuuteen ja vastakkainasetteluun, jolloin puhetavat määrittyvät suhteessa johon vieraaseen,Toiseen. Miten näet, että systeemianalyysi haastaisi tämän laadullisen diskurssiteoreettisen pohdinnan? Lähinnä
mietityttää tutkimuksen subjektin ja objektin suhde sekä se, että tutkijakin on toimii poliittisessa toimintaympäristössä. Politiikka pitää tässä määritellä diskurssien välisten jakolinjojen määrittelynä. Tätä ajatellen olisi kiinnostavaa kuulla minkälainen
tulkintakehys Eurooppa on tässä tutkimuksessa eli onko olemassa Suomi-spesifiä tietoa tai viisautta, vai onko Eurooppa meidän selviytymisen viitekehys? Kiitos sinulle blogin tekstistä ja pohdinnasta.