Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Tatu Sailaranta: EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikka ja kauppapolitiikka tulisi sovittaa paremmin yhteen

RSS
24.9.2020 Tatu Sailaranta
Blogi_Tatu_Sailaranta_2
 
Euroopan komissio julkaisi toukokuussa suunnitelman uudeksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaksi. Suunnitelmassa korostetaan tarvetta huomioida ilmastonmuutokseen sopeutuminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kauppapolitiikkaa siinä ei sen sijaan juurikaan käsitellä.

Tein osana Suomen ympäristökeskuksen CASCADES-projektia kirjallisuuskatsauksen EU:n kauppa-, finanssi- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteensopivuudesta EU:n ilmastopolitiikan kanssa. Kävin läpi relevantteja EU:n politiikkadokumentteja. Niistä kiinnostavimpia oli EU:n suunnitelma uudeksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaksi.

Suunnitelmassa eri politiikkasektorit saavat hyvin erilaisen painoarvon. Finanssipolitiikan sopeutumistarpeet, myös yksityisellä sektorilla, on otettu huomioon hyvinkin laajasti. Esimerkiksi korostetaan, että yksityisen sektorin kannustimia investoida sopeutumiseen tulisi parantaa.

Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa strategia on kunnianhimoinen. Esimerkiksi yhdeksi tavoitteeksi asetetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman taloudellisen ja sosiaalisen mallin ulottaminen kehityspolitiikkaan.

EU:n kauppasuhteet voivat kärsiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Huomionarvoista on, että suunnitelma uudeksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaksi jättää kauppapolitiikan lähes kokonaan käsittelemättä. Kauppapolitiikan olennaiset termit, ”trade” ja ”supply chain”, mainitaan vain muutaman kerran, ja maininnat ovat hyvin yleisluontoisia. Komission kauppapolitiikan avaindokumentissa, ”Trade for All” -strategiassa, ilmasto- ja ilmastonmuutoskysymyksiä käsitellään yhtä niukasti.

Kuitenkin tutkimuskirjallisuudesta, esimerkiksi OECD:n raporteista, löytyneet havainnot viittaavat siihen, että juuri EU:n kauppasuhteet ja hankintaketjut voivat kärsiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Vaikutukset voivat kohdistua suoraan infrastruktuuriin ja kauppaketjuihin tai ne voivat näkyä välillisesti tuotannossa. Esimerkiksi jokin tärkeä tuotannon raaka-aine voi jäädä saamatta, jos raaka-aine tulee maasta, jota vaivaavat ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt.

EU:n eri politiikkasektoreiden yhteistyö ja yhteensopivuus tulisi olla mahdollisimman saumatonta, jotta ilmastonmuutosta pystyttäisiin hillitsemään ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tieteellä ja tutkimuksella on tässä tärkeä roolinsa.

EU:n kauppapolitiikka näyttää keskittyneen pitkälti edullisten kauppasuhteiden luomiseen. Nyt voisi olla aika tarkastella kauppaa laajemmin: Miten maiden välinen kauppa voisi nykyistä paremmin edistää eri maiden kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen?

Tutkimukseni on osa Horizon Europe -ohjelman CASCADES-projektia. Projektissa tutkitaan, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset EU:n ulkopuolella heijaustuvat EU:n finanssisektoriin, kansainväliseen kauppaan ja politiikkaan. Projekti tähtää eri politiikkasektoreiden yhteistyön ja yhteensopivuuden vahvistamiseen.

Tatu Sailaranta toimii Suomen ympäristökeskuksessa tutkimusavustajana CASCADES-projektissa syyskuun loppuun asti. EU:n adaptaatiopolitiikan ja politiikkasektoreiden koherenssin tutkimisen lisäksi häntä kiinnostavat lenkkeily, uiminen sekä jalkapallojoukkue Milanon Internazionalen edesottamukset.

CASCADES-projekti 

CAScading Climate risks: towards ADaptive and resilient European Societies (CASCADES)

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.