Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kierrätysravinteilla pienemmät ilmastovaikutukset kuin mineraalilannoitteilla – väkevöinti mahdollistaa pitkät kuljetusmatkat

Tiedote 11.11.2020 klo 9.17

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus tiedottavat

© Markku Huttunen

Nestemäiset kierrätyslannoitevalmisteet aiheuttavat keskimääräistä mineraalilannoitetta vähemmän ilmastopäästöjä. Ilmaston kannalta parempi vaihtoehto on biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä valmistettu väkevöity, eli pitoisuudeltaan vahvempi lannoite, selviää Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksesta.

BioRaEE-projektissa selvitettiin biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä tuotettavien kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutuksia ja kannattavuutta sekä väkevöintiprosessiin käytettävää teknologiaa. Tarkastelu toteutettiin yhteistyössä BioKymppi Oy:n kanssa.

Väkevöity lannoite ilmastoystävällisin vaihtoehto

Erot kahden eri kierrätyslannoitteen, nestejakeen ja väkevöidyn nestemäisen lannoitteen, välillä eivät olleet suuria – väkevöity lannoite oli ilmastovaikutuksiltaan noin neljä prosenttia parempi kuin nestejae. Erot ilmastovaikutuksissa syntyivät pääasiassa siitä, että väkevöinti mahdollistaa lannoitteen massan pienentämisen, jolloin sen kuljettaminen on vähäpäästöisempää verrattuna nestejakeen kuljettamiseen.

Lyhyillä, alle 30 kilometrin etäisyyksillä, mädätysjäännöksen nestejae on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto. Pidemmillä etäisyyksillä väkevöity lannoite on parempi, sillä lannoitteen väkevöintiin vaadittu lisäenergian käyttö ei ylitä kuljetusten päästöjä.

Biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen prosessoinnissa ensimmäisenä vaiheena on nesteen ja kuivan aineen erotus. Tämän jälkeen sekä neste- että kuivajaetta voidaan edelleen jatkojalostaa. Projektissa tarkasteltiin nestejakeen väkevöintiä kalvosuodatuksella, jolloin lopputuloksena on nestemäinen väkevöity lannoite.

”Vaikka tarkastelussa pääpaino oli ilmastovaikutusten arvioinnissa, tulisi lannoitteiden ympäristövaikutuksia arvioida jatkossa laajemminkin. Olennaisinta on hyödyntää ravinteet tehokkaasti sekä ravinnekiertojen että ilmaston näkökulmasta”, arvioi erikoistutkija Susanna Horn SYKEstä.

Taloudellisuus riippuu kuljetusetäisyyksistä

Väkevöidyn lannoitteen valmistuksen lisäkustannukset olivat suurempia, kuin mitä sen varastoinnissa, kuljetuksessa ja levityksessä säästettiin nestejakeeseen verrattuna. Taloudellisuus riippuu kuljetusmatkan pituudesta. Yli 80 kilometrin kuljetusmatkalla on väkevöidyn lannoitteen valmistus taloudellisesti kannattavaa, sillä sitä on mahdollista kuljettaa pidempiä matkoja kuin nestejaetta.

”Tutkimamme väkevöity lannoite sisälsi myös erittäin vähän fosforia, jolloin se soveltuisi käytettäväksi myös alueilla, joilla on fosforiylijäämää”, kertoo erikoistutkija Erika Winquist Lukesta.

Kierrätysravinteiden merkitys korostuu tulevaisuudessa

Ravinteet ovat tärkeä osa ruoantuotantoa sekä osa esimerkiksi tekstiilien, polttoaineiden tai jopa lääkkeiden elinkaarta. Ravinteiden tuotanto on lähes viisinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana ja pelkästään typpilannoitteiden tuotantoon liittyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat noin prosentin maapallon kokonaispäästöistä.

Kierrätysravinteiden avulla voidaan varmistaa, että materiaalit kiertävät takaisin yhteiskunnalliseen käyttöön ja mahdollisimman suuri osa niiden sisältämistä ravinteista ja energiasta saadaan hyödynnettyä. Samalla pystytään ehkäisemään materiaaleista koituvia haitallisia ympäristövaikutuksia ja luomaan uutta liiketoimintaa.

Tutkimus on osa Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle (BioRaEE) - hanketta (2017–2020). Hanketta rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Euroopan aluekehitysrahaston maaseudun innovaatioryhmien (EIP-Agri) varoista.

Lisätietoja

  • erikoistutkija Susanna Horn, SYKE, puh. 029 525 2124, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • erikoistutkija Erika Winquist, Luke, puh. 029 532 6027, etunimi.sukunimi@luke.fi

Lisää aiheesta

Neljän ministeriön laatima visio on, että vuoteen 2030 mennessä ravinteiden kierrätyksessä on tapahtunut läpimurto. Biomassojen ravinteet hyödynnetään tehokkaasti, ravinnepäästöjä vesistöihin ja ilmaan vähennetään, kierrätykseen synnytetään uutta liiketoimintaa ja ohjauskeinot edistävät ravinteiden kierrätystä. Lue lisää Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelmasta (PDF)


    Kohderyhmä: