Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kohti vesihuollon kiertotaloutta tulevaisuuden kaupungissa

Uutinen 5.2.2021 klo 12.02
Alipainekäymälöiden käyttöönotto Hiedanrannassa. © Tampereen kaupunki

Vesihuollon kiertotaloutta voidaan edistää kaupungeissa erottelevalla sanitaatiolla, jossa käymälävedet kerätään ja käsitellään erillään muista jätevesistä. Näin voidaan tuottaa nykyjärjestelmää vähemmän haitta-aineita ja enemmän ravinteita sisältäviä ravinnetuotteita ja vähentää jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutuksia.

Tampereen kaupungin koordinoimassa NutriCity-hankkeessa pilotoitiin Hiedanrannassa erilaisia erottelevia käymäläratkaisuja ja ravinteiden talteenottotekniikoita sekä kehitettiin toimintamallia ravinnekiertoa tukevalle sanitaatiolle. Hankkeen keskeinen saavutus oli laaja sidosryhmäyhteistyö kaupunkisuunnitteluyksikön, yritysten ja Hiedanrannan kartanon toimijoiden kanssa, mikä nosti erottelevan sanitaation kestävän kaupunkikehityksen keskusteluun.

Hankkeen aikana saadut opit on koottu loppuraporttiin, joka on suunnattu kaupungeille työkaluksi edistämään ravinteita kierrättäviä sanitaatioratkaisuja uusilla asuinalueilla sekä soveltuvin osin myös saneerattavissa kohteissa. ”Hiedanranta urbaanin ravinnekierron suunnannäyttäjänä 2018-2020”- hankkeessa olivat Tampereen kaupungin lisäksi mukana Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen ammattikorkeakoulu.

Uusia ratkaisuja erottelevaan sanitaatioon

NutriCity-hankkeessa kokeiltiin erottelevaa sanitaatiota vilkkaassa käytössä olevaan Hiedanrannan kartanoon, jonka huuhtelukäymälät vaihdettiin mustan veden erotteleviin alipainekäymälöihin ja virtsan erotteleviin käymäläistuimiin. Virtsan ravinteiden talteenottoon kokeiltiin kahta menetelmää: ruotsalaista Sanitation360® alkalista haihdutusmenetelmää ja Aalto-yliopistossa kehitettyä NPHarvest-kalvomenetelmää. Mustaa vettä käsiteltiin biokaasureaktorissa yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa.

Tekniset ratkaisut erottelevan sanitaation toteuttamiseen todettiin valmiiksi ja käyttäjien suhtautuminen vaihtoehtoisiin käymälöihin oli pääosin myönteistä. Hankkeen pilot-kokeet osoittavat, että opit rohkeista kokeiluista ovat olleet arvokkaita kaikille toteutukseen osallistuville osapuolille ja vastaavia kokeiluja tarvitaan myös jatkossa uusien rakentamisen ratkaisujen kehittämisessä

Vesihuollon kiertotalous huomioitava kokonaisvaltaisesti

Systeeminen muutos kohti vesihuollon kiertotaloutta on vuosikymmenten prosessi, joka on jo vauhdissa useissa eurooppalaisissa kaupunkikehityskohteissa. Niissä mustat vedet kerätään alipaineella ja käsitellään alueellisissa biokaasulaitoksessa.

Jotta jätevesien ravinteiden kierrättäminen voi tulevaisuudessa ottaa vaikuttavia askelia Suomessa, tulee lopputuotteiden turvallisuus, hyväksyttävyys sekä laatu taata. Olennaista on myös, että rakentamista ohjataan kokonaisvaltaisesti kestävämpään suuntaan. Tässä kokonaisuudessa ravinteiden kierrätys on yksi osa-alue, jonka kytkemistä muihin osa-alueisiin, kuten energian tuotantoon ja asumisen hiilijalanjälkeen, tulee vahvistaa. Tulevat vuodet näyttävät miten Tampereella edetään – nouseeko erotteleva sanitaatio täydentämään keskitettyä järjestelmää soveltuvissa kohteissa.

Projektin loppuraportti

Lisätietoja

  • Tutkija Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 08 295 251 362, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Projektipäällikkö Maarit Särkilahti, Tampereen kaupunki puh. 040 538 6535, etunimi.sukunimi@tampere.fi
  • Kehitysjohtaja Reijo Väliharju, Hiedanrannan Kehitys Oy puh. 050 388 0901, etunimi.sukunimi@hiedanranta.fi

Kohderyhmä: