Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kokonaisvaltainen vesistökunnostus pinnalla Vesitalous-lehdessä

Uutinen 9.9.2021 klo 9.00
Vene järven rannalla.
© Auri Sarvilinna

Vesitalous-lehden tuore vesistökunnostukset-teemanumero (pdf) kokoaa laajan tietopaketin vesialan ammattilaisille ja vesistökunnostuksesta kiinnostuneille. Teemanumeron juttujen takaa löytyy asiantuntijoita Suomen ympäristökeskus SYKEn lisäksi useasta muusta organisaatiosta. Kokoamisesta vastasi vesistökunnostusverkoston koordinaattori Pinja Kasvio SYKEstä yhdessä verkoston suunnitteluryhmän kanssa.

”Kunnostusten kokonaisvaltainen ja määrätietoinen suunnittelu edellyttää laaja-alaista, monipuolista ja ennakkoluulotonta yhteistyötä, jossa monien eri tahojen osaamisen tarve korostuu. Vesistöjen hoidossa on tärkeää tarkastella valuma-aluetta ja toteuttaa toimenpiteitä ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi, jotta pysyviä muutoksia voidaan saada aikaan”, kirjottavat Kasvio ja ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo numeron pääkirjoituksessa.

Rakennekalkkikäsittelyn vaikutukset valumavesissä – lupaavia havaintoja Eurajoella

Eurajoen pilottialueilla rakennekalkittiin lähes 200 hehtaaria savipeltoa. Nyt seurataan jännityksellä valumavesien laatua vesinäytteillä ja jatkuvatoimisilla mittareilla. Ensimmäisten tulosten mukaan käsittely on vähentänyt hiukkasmaisen fosforin kuormitusta vesistöihin.

  • Kirjoittajat: Lauri Anttila, Pyhäjärvi-instituutti; Maria Kämäri, Suomen ympäristökeskus; Petri Ekholm, Suomen ympäristökeskus; Elisa Mikkilä, Pyhäjärvi-instituutti.

Toimiiko hoitokalastus lintuvesien kunnostuksessa?

Suomen sisävesillä pesivien vesilintujen kannat ovat taantuneet voimakkaasti 2000-luvulla. Yhdeksi syyksi on tunnistettu rehevien järvien särkikalavaltainen kalasto. Se kilpailee pohjaeläinravinnosta sukeltajasorsien kanssa ja voimistaa veden samenemista. Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa pilotoidaan hoitokalastusta lintuvesien kunnostuskeinona ainutlaatuisen laajassa mittakaavassa, valtakunnallisella tasolla.

  • Kirjoittajat: Laura H. Härkönen, Suomen ympäristökeskus; Ilkka Sammalkorpi tutkija, emeritus; Jukka Ruuhijärvi, Luonnonvarakeskus; Markku Mikkola-Roos, Suomen ympäristö keskus; Aili Jukarainen, Suomen ympäristökeskus; Maria Yli-Renko, Varsinais-Suomen ELY-keskus; Ilpo Huolman, Uudenmaan ELY-keskus; Olli Autio, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus; William Velmala, Uudenmaan ELY-keskus; Roland Vösa, Metsähallitus Luontopalvelut.

Verkostoitumisen voima vesistökunnostuksissa

Verkostot ovat kasvattaneet merkitystään entistä tärkeämpinä menestystekijöinä, ja ne ovat arkea tämän päivän työelämässä. Kaikki me olemme jollain tavoin verkostoituneet, osin jopa huomaamattamme. Nyt verkostoituminen kiinnostaa ja siihen panostetaan monin tavoin myös vesistökunnostusten vauhdittajana.

  • Kirjoittajat: Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus; Riina Rahkila, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgria Oulu; Jarkko Leka, Varsinais-Suomen liitto.

Vesistökunnostusten seurannalla kohti parempaa vaikuttavuutta

Ainoastaan hyvin suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla saadaan tietoa kunnostusten vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta sekä lisätään yhteistä ymmärrystä vesien tilasta. Käynnissä oleva Vesiensuojelun tehostamisohjelma painottaa toimenpiteiden vaikuttavuuden tarkastelua, minkä takia hankkeiden seurantaan tullaan panostamaan aiempaa enemmän.

  • Kirjoittajat: Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus; Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus; Laura H. Härkönen, Suomen ympäristökeskus; Jouni Kivinen, Keski-Suomen ELY-keskus; Riku Palo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus; Tiina Käki, Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Kemikaloinnin kehittäminen järvien kunnostusmenetelmänä

Parhaimmillaan kemikaloinnilla voidaan saavuttaa nopeita tuloksia rehevien järvien kunnostuksessa, mutta menetelmään sisältyy myös riskejä. Vuosien kokemukset ja kehitystyö antavat kuitenkin jo nyt uusia mahdollisuuksia vaikeasti kunnostettavien sisäkuormitteisten järvien tilan parantamiseksi.

  • Kirjoittajat: Laura Virtanen, KVVY Tutkimus; Hanna Arola, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys; Tero Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus; Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus, Ari Mäkelä, Suomen ympäristökeskus; Jukka Mattila, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
     

Koko lehti on luettavissa verkossa: Vesitalous-lehti 4/2021 (pdf)

 

Lisätietoa

Tutkija Pinja Kasvio, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 252 149.


Kohderyhmä: