Suomen rantojen suurin meriroskan lähde on virkistyskäyttö, mutta suurissa kaupungeissa rantoja roskaavat myös erilaiset rakennustyömaat, kertovat Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman RoskatPois!-hankkeen keräämät tiedot meriroskan lähteistä. Hankkeen tuloksia esitellään 12.4.2019 pidettävässä seminaarissa.
Erilaiset rakennustyömaat ovat suurissa kaupungeissa merkittävä roskan lähde. Esimerkiksi keväällä 2018 Helsingin Humallahdessa pidettyjen siivoustalkoiden yleisin löytö oli räjäytystyömaalta kulkeutunut impulssiletkun pätkä. Niitä kerättiin rannalta kassikaupalla. © Kuva: Pinja Näkki
Seminaarissa kerrotaan muun muassa vuosina 2012–18 kerätyn rantaroska-aineiston tuloksia makroskooppisen, eli silmin nähtävän roskan osalta. Tulosten mukaan noin 90 % rantaroskista oli erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita. Roskanlähteistä suurimmaksi arvioitiin rantojen virkistyskäyttö. Sen tuottama osuus rantaroskista oli keskimäärin noin 40–60 % kaikentyyppisillä rannoilla. Luonnontilaisten rantojen tärkeäksi roskanlähteeksi osoittautui myös meriliikenne, joka tuotti keskimäärin 30 % rannalle päätyneestä roskasta. Kaupunkirantojen tärkeitä roskanlähteitä olivat kaupungin valumavedet (noin 17 % roskasta) ja meriliikenne (14 %), mutta myös rakentaminen on paikoin hyvin merkittävä roskan lähde. Esimerkiksi Helsingin Pihlajasaaren rantaroskista noin 28 %:n arvioitiin olevan peräisin lähialueen rakennus- ja meritäyttötyömaista.
Rannikkokaupunkien viranomaisille lähetetyn meriroskan lähteitä ja reittejä arvioivan kyselytutkimuksen perusteella kaikissa merenrantakaupungeissa merkittävimpänä meren roskaantumista aiheuttavana tekijänä pidettiin hulevesien riittämätöntä puhdistusta. Keskikokoisissa kaupungeissa muiksi merkittäviksi meriroskaa tuottaviksi tekijöiksi tunnistettiin usein toistuvat viemärien ylivuototilanteet. Suurissa, yli sadan tuhannen asukkaan kaupungeissa puolestaan nostettiin esiin kunnallisjätteen dumppaustapaukset, kaduilta poistetun lumen hävitys mereen, tupakantumpeille tarkoitettujen roska-astioiden riittämättömyys sekä rakennus- ja purkutyöt.
Seminaarissa esitellään myös tarkempia toimialakohtaisia arvioita merenkulun, kalastuksen ja kalanviljelyn sekä eräiden mikromuoveja tuottavien toimintojen, kuten tieliikenteen aiheuttamasta roskaantumisesta.
"Tieto meriroskan merkittävimmistä lähteistä ja kulkeutumisreiteistä on tarpeellista, jotta roskaaantumiseen voidaan puuttua ja toimenpiteet kohdistaa oikeisiin paikkoihin. Toimenpiteistä päätetään vuonna 2021, kun päivitämme Suomen merenhoitosuunnitelman ja uudistamme Itämeren toimintaohjelman yhteistyössä muiden Itämeren valtioiden kanssa HELCOM:ssa,” sanoo ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä.
RoskatPois!-hanke on merenhoidon toimenpideohjelmaa tukeva projekti meriympäristön roskaantumisen lähteiden selvittämiseksi, tilan määrittämiseksi ja roskaantumisen vähentämiseksi. Sitä rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ja koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE). SYKEn lisäksi hankkeeseen osallistuvat Luonnonvarakeskus (Luke) sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Hankkeen tehtäviin kuuluu selvityksen teko roskan määrästä rannoilla ja meriympäristössä sekä meriroskan merkittävimpien lähteiden ja kulkeutumisreittien tunnistaminen. Osana hanketta toteutettiin vuonna 2018 ideakilpailu Meriroskahaaste roskaantumiskehityksen hillitsemiseksi. Koko hankkeen päätavoitteena on laatia tiekartta kohti roskatonta meriympäristöä.
Suomen meriympäristön roskaantumista käsittelevä seminaari on katsottavissa tapahtuman aikana (12.4.2019 klo 9.30–16.00) reaaliaikaisena verkkolähetyksenä ja myöhemmin videotallenteena tämän linkin kautta.
Linkki seminaarin ohjelmaan ja esityksiin
Lisätietoja:
Erikoistutkija Outi Setälä, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 635, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (mikromuovit)
Vanhempi tutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (rantaroskat, kyselytutkimus, Meriroskahaaste)