Lajikato jatkuu Euroopassa - Suomi häntäpäässä suojellussa maapinta-alassa

Tiedote 14.1.2020 klo 8.30

Eurooppa ei saavuta ympäristötavoitteitaan ilman merkittävää politiikan muutosta, kertoo Euroopan ympäristön tila ja näkymät 2020 -raportti. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen jatkuu, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat koko Euroopan ja Suomen merkittävimpiä ympäristöuhkia. Euroopan ympäristön tila 2020 -selvityksen tuloksista ja suosituksista keskustellaan 14.1. pidettävässä aamukahvitilaisuudessa ympäristöministeriössä. Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä klo 9 alkaen.

Luonnon monimuotoisuus hupenee huolestuttavalla vauhdilla ja sitä kuvaillaan Euroopan ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa vähintään yhtä vakavaksi uhaksi kuin ilmastonmuutosta. Tavallisetkin lajit ja elinympäristöt ovat uhattuna. Lintu- ja hyönteislajien määrä on laskenut koko 25 vuoden seurantajakson ajan. Erityisesti maatalouden elinympäristöjen linnut sekä niittyjen perhoset ovat vähentyneet ja merkkejä kantojen parantumisesta ei ole näköpiirissä. Perhosten tilanne kuvaa kaikkien kasveja pölyttävien hyönteisten huolestuttavaa kehitystä.

Suojelualueet varmistavat lajeille edes jonkinlaisen säilymisen mahdollisuuden. Suomessa suojelualueet ovat yleensä laajempia, kuin muualla Euroopassa, missä pieniä suojelualueita on lukumääräisesti paljon. Suhteutettuna maan kokoon suojeltua alaa on Suomessa kuitenkin Euroopan maista neljänneksi vähiten.

Raportti vahvistaa monia viimeaikaisia viestejä siitä, että monimuotoisuuden hupeneminen ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen ovat hyvin pitkälle samojen tekijöiden, kuten kulutuksen ja maankäytön muutoksen aiheuttamia. Sen vuoksi ratkaisutkin on haettava kokonaisvaltaisesti. Raportissa peräänkuulutetaan isoja järjestelmätason muutoksia energia-, ruoka-, liikenne- ja asumisjärjestelmiin. Politiikalla on onnistuttu jo vähentämään ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä, mutta monien sektorien ohjaus ei kuitenkaan vielä edistä kestävyyttä.

Raportissa nostetaan esiin suomalaisena menestystarinana hiilineutraalien kuntien HINKU-verkosto. Kuntia, jotka ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä, on jo yli 70.

“Euroopan ympäristön tila ja näkymät 2020 -raportti osoittaa, että tutkittua tietoa ympäristön tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on jo olemassa riittävästi, jotta osaamme tehdä tarvittavat muutokset. Suomi voisi toimia esimerkkinä muulle Euroopalle siinä, miten tietoa hyödynnetään päätöksenteon pohjana ja sektorit etsivät ratkaisuja yhdessä”, sanoo tutkimusjohtaja Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus SYKEstä.

”Viesti on suora ja tiukka. Nyt on tartuttava toimeen. Meillä on vain tämä vuosikymmen aikaa, jos haluamme pysäyttää ympäristön kuormittumisen ja saavuttaa ympäristötavoitteemme. Tämä ei ole meille yllätys, asia on ollut tiedossa, mutta riittäviin toimenpiteisiin ei ole löytynyt tahtoa”, sanoo ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Tanja Suni.

Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) joulukuussa julkaisema Euroopan ympäristön tila ja näkymät 2020 (SOER 2020) -raportti on kaikkien aikojen kattavin Euroopassa tehty ympäristöarviointi. Raporttia on julkaistu vuodesta 1995 lähtien viiden vuoden välien. Aiempien raporttien tavoin SOER 2020 koostaa luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja, jotka perustuvat moniin EEA:lle ja Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosto Eionetille saatavilla oleviin lähteisiin ja antaa suosituksia kestävyyttä edistäviksi toimiksi.

Raportti osoittaa, että ympäristön tila vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen monin tavoin. Ympäristön hyväksi tehdyt ratkaisut ja niiden tuottamat hyödyt parantavat ihmisten hyvinvointia. Hyvin suunniteltuina ne myös parantavat oikeudenmukaisuutta. Raportin laatimista on ohjannut huomio, että ympäristökysymykset ovat yhteydessä useimpiin yhteiskunnan osa-alueisiin. Tämä vaikuttaa kestävän kehityksen toteutumisen tulevaisuuden näkymiin, myös sidosryhmät tarvitsevat uudenlaista tietoa toimiensa tukemiseen.

 

Niittyjen ja muiden ruohomaiden perhoset ovat vähentyneet koko seurantajakson ajan. Kuva: EEA

Lisätietoja


Kohderyhmä: