Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Länsi- ja Pohjois-Suomeen ennustetaan pieniä tai tavanomaisia kevättulvia – vedenpinnat korkealla Päijänteellä ja Kymijoella

Tiedote 23.4.2021 klo 11.02

SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen yhteisen Tulvakeskuksen kooste koko maan tulvatilanteesta

Jäiden kasautumien padottaa vettä Kiiminkijoen Honkasensuvannolla. 21.4.2021. © Riku Eskelinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle odotetaan tavanomaista pienempää kevättulvaa lähipäivinä ja Lappiin aikaisintaan toukokuun puolivälissä. Kiiminkijoella ja Olhavanjoella on edelleen jääpatoriski. Päijänteen pinnan ennustetaan nousevan tulvarajan lähelle kesäkuussa. Jos tulvaraja ylittyy, osa lähellä rantaa olevista vapaa-ajan rakennuksista on uhattuna. Myös muut suuret järvet, kuten Saimaa ja Pielinen, ovat nousemassa selvästi keskimääräistä korkeammalle.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan tulvahuiput lähipäivinä, jääpatoriski jatkuu

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan joet ovat lähellä keskimääräistä pienempiä kevättulvahuippujaan. Kiiminkijoella ja Olhavanjoella jääpadot ovat nostaneet vedenpintoja paikallisesti. Jääpatoriski jatkuu edelleen. Sateet nostavat etenkin pienten jokien vedenkorkeuksia tulevana viikonloppuna myös Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Loppuviikon sateiden suuruus ja olomuoto ratkaisevat tulvahuippujen suuruuden.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan vesistöissä osa järvistä on nyt korkeimmillaan, osassa suurimpia järviä vedenkorkeudet jatkavat vielä nousua. Lappajärven pinnan ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeampaan huippuunsa toukokuun puolivälissä.

Päijänne nousemassa korkealle, Kymijoen virtaama suuri

Kymijoen vesistöalueella useimpien suurten järvien pinnat ovat nousussa, ja niiden ennustetaan nousevan keskimääräisiä keväthuippuja korkeammalle. Päijänteen vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenpinta nousee ennusteen mukaan kesäkuun alkuun mennessä tulvarajana pidetyn tason NN+78,80 m tuntumaan tai jopa sen yläpuolelle. Kymijoen virtaama ei todennäköisesti enää juurikaan kasva, mutta pysyy lähellä nykyisiä lukemia toukokuun lopulle saakka. Virtaama on keskimääräistä selvästi suurempi ja voi aiheuttaa haittoja maanviljelykselle.

Vesistöalueen pohjoisosan suuret järvet Keitele, Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat 30 - 35 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Niiden ennustetaan nousevan selvästi keskimääräisiä keväthuippuja korkeammalle. Järvien pinnat saavuttanevat huippunsa toukokuussa.

Tulvatilanne ja ennusteet muualla maassa

Kokemäenjoki ja Karvianjoki

Luonnontilaisten järvien, esimerkiksi Längelmäveden reitin järvien sekä Tarjanteen ja Keurusselän vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan toukokuun puoliväliin mennessä selvästi korkeammalle kuin keskimääräisenä keväänä. Suurimpien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat nousemassa kohti kesän tavoitetasojaan.

Vuoksen vesistö

Lumen sulanta ja vesisateet nostavat useimpien jokien vedenkorkeudet hieman keskimääräistä kevättulvaa pienempään tulvahuippuun viikonvaihteessa. Saimaan vedenpinta on 55 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 25 - 40 cm kesäkuun alkuun mennessä. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään lisäjuoksutuksilla, jotta vältyttäisiin suuremmilta tulvavahingoilta.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu

Oulujoen vesistön luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat jo kääntyneet nousuun lumen sulaessa. Ennusteen mukaan luonnontilaiset järvet saavuttavat keskimääräisen suuruiset keväthuippunsa jo ennen toukokuun puoliväliä eli noin viikkoa keskimääräistä aiemmin.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat kääntyvät nousuun lumen sulannan myötä kuun lopulla ja saavuttavat tulvahuippunsa touko-kesäkuun vaihteessa. Oulankajoen keskimääräistä pienempää keväthuippua ennustetaan toukokuun alkupuoliskolle.

Lappi

Lapin eteläosissa Simojoella ensimmäinen tulvahuippu tulee jo viikonloppuna ja toista odotetaan toukokuun puolivälin tienoille. Simojoella jäiden liikkuminen voi aiheuttaa ongelmia. Lämmin sää on saanut pinnat nousuun muissakin Lapin joissa, mutta viilentynyt sää siirtää varsinaisen tulvahuipun aikaisintaan toukokuun puolivälin tienoille. Simojoella ja Tornionjoella tulvista odotetaan suunnilleen keskimääräisiä, muissa Lapin joissa keskimääräistä pienempiä.

Etelä- ja Lounais-Suomi

Kevättulvat jäivät pääosin keskimääräistä pienemmiksi. Etelärannikon joet olivat huipussaan maalis-huhtikuun vaihteessa. Lounais-Suomessa ensimmäiset huiput olivat jo kuukautta aikaisemmin.

ELY-keskusten tulvatiedotteet

Seuraa tulvatilannetta verkkosivuilla

Tulvatilannetta ja ennusteita voi seurata vesi.fi-palvelussa. Lisäksi voi hyödyntää seuraavia: 

Twitterissä:

Lisätietoja

Johtava hydrologi Noora Veijalainen, Tulvakeskus / Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1159, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 646, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@syle.fi

.............................................................................

Tulvakeskus

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.


Kohderyhmä: