Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Merentutkijat ehdottavat 23 prosenttia Itämerestä ekologisesti tärkeiksi alueiksi

Uutinen 1.3.2018 klo 14.39
Merialueet
Maailman ekologisesti tai biologisesti merkittävat merialueet. © Kuva 2018 Nasa,TerraMetrics

Ekologisesti tai biologisesti merkittäviä merialueita on ehdotettu eri puolille maapalloa, mutta ei vielä Itämerelle. SYKEn tutkimusprofessori Markku Viitasalo ja tutkija Juho Lappalainen olivat viime viikon vahvasti mukana Itämeren EBSA-alueiden nimeämiseen järjestetyssä työryhmässä Helsingissä. Tuloksena oli 9 ehdotusta eri puolille Itämerta. Ehdotetut alueet kattavat 23 prosenttia Itämeren pinta-alasta.

”Suomi teki neljä vahvaa ja hyvin perusteltua esitystä Itämerelle. Suomen etuna on Itämeren vahvimmat kartoitustiedot, jotka on saatu Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMUn kautta. Toki muutakin tietoa esimerkiksi linnuista ja hylkeistä käytettiin”, Markku Viitasalo kertoo.

Suomen esitykset olivat sen verran vakuuttavia, että Ruotsi ja Venäjä halusivat yhdistää omat esityksensä niihin. Siispä esityksistä tuli ruotsalais-suomalaisia (Perämeren pohjoisosa, Merenkurkun saaristo, Ahvenanmeri-Ahvenanmaa-Saaristomeri) ja suomalais-venäläisiä (itäinen Suomenlahti). Muita alueita on 5 ja ne sijaitsevat keskisellä ja eteläisellä Itämerellä.

”Hienoa ja samalla haasteellista on, että joudumme samalle viivalle Afrikan valasrikkaiden kumpuamisalueiden, Indonesian koralliriuttojen ja Tyynen valtameren vedenalaisten vuoriketjujen kanssa. Voi olla vaikea tajuta, että meillä on aivan yhtä ainutlaatuisia elinympäristöjä. Mistään muualta maailmasta ei esimerkiksi löydy yhtä erikoista yhdistelmää makean veden ja meren lajeja, yhtä monimuotoista saaristoa kuin meidän Saaristomereltämme tai yhtä hämmästyttävää jääkauden muovaamaa rannikkoa kuin Merenkurkusta”, tutkija Juho Lappalainen toteaa.

Päätös EBSA-alueista tehdään marraskuussa Egyptissä. Alueita on tunnistettu 279, ja ne kattavat noin 19 prosenttia maailman merien pinta-alasta. Alueet eivät ole suojelualueita, sen sijaan niitä koskevia tietoja voidaan hyödyntää muun muassa merialuesuunnittelussa, Itämeren suojelualueverkoston kehittämisessä sekä lajien ja luontotyyppien suojelussa.

EBSA-työpajan osanottajat
Itämeren EBSA-työpajan osanottajat Helsingissä helmikuussa 2018. © Kuva: Florent Nicolas / HELCOM

 

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 0295 251 742, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
 

Lisää aiheesta:

 


Kohderyhmä: