Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Merialueilla sinilevää vain yhdellä havaintopaikalla, järvillä muutamia sinilevähavaintoja

Tiedote 3.6.2021 klo 12.57
Siitepölyä rantavedessä Lahden Vesijärvellä 1.6.2021. Siitelöpy voi näyttää vedessä erehdyttävästi sinilevältä. © Anna-Elina Lehtinen

Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2021 sinilevätiedotuksen tällä viikolla. Suomen merialueilla on havaittu hieman sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla. Järvillä sinilevähavaintoja on toistaiseksi tehty vain kolme. Rantavedessä saattaa esiintyä kellertävää siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä. SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain elokuun loppuun saakka. ELY-keskukset julkaisevat alueellisia sinilevätietoja. Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit. SYKE on julkaissut tänään myös arvion tulevan kesän sinileväkukintariskistä Suomen merialueilla. 

Suomen merialueilla sinilevää vain yhdellä itäisen Suomenlahden havaintopaikalla 

Suomen merialueilla vallitsee tavanomainen alkukesän tilanne, eli runsaita ja laajoja sinileväkukintoja ei vielä esiinny. Sinilevää on havaittu hieman vain yhdellä itäisen Suomenlahden rannikon havaintopaikalla. Satelliittiaineistoista sinilevää ei ole havaittu avomerialueilta. 

“Suomen läheisillä merialueilla varsinainen sinileväkausi alkaa yleensä vasta heinäkuussa, kun meriveden pintalämpötila ylittää noin 16-17 astetta. Laajojen sinilevälauttojen muodostuminen vaatii kehittyäkseen yleensä ainakin parin viikon suotuisat lämpötila- ja tuuliolosuhteet”, kertoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta. 

Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 4-10 °C,  Selkämerellä 7-11 °C, Saaristomerellä 10-13 °C ja Suomenlahdella 10-12 °C. 

Siitepöly voi muodostaa kellertäviä esiintymiä. Sinilevistä poiketen siitepölyä esiintyy kuitenkin myös esimerkiksi rantakalusteiden ja laitureiden päällä. 

Järvillä vain muutamia sinilevähavaintoja 

Sinilevää ei juurikaan ole havaittu järvillä, mikä on alkukesälle tyypillinen tilanne. Hieman sinilevää on havaittu vain kolmella valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikalla. Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja ei järvillä ole todettu. Alkukesällä havupuiden siitepöly voi muodostaa kellertäviä kelluvia lauttoja rannoille. 

”Sinileväkukintoja esiintyy pääasiassa rehevissä vesissä, joissa on tarjolla riittävästi leville käyttökelpoista fosforia. Sinilevien runsastumiseen ja kukintojen muodostumiseen vaikuttaa fosforiravinteen ja veden lämpötilan lisäksi moni tekijä. Siksi sinileväkukintojen riskiä yksittäisellä järvellä on vaikea arvioida etukäteen”, sanoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta. 

Pintakukinnat muodostuvat tyypillisesti lämpiminä ja tyyninä ajanjaksoina. Sinilevien runsas esiintyminen ajoittuu järvillä tavallisesti heinä- ja elokuulle, mutta alkukesän lämmin sää voi aikaistaa sinilevän runsastumista. 

Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Pintaveden lämpötila on maan etelä- ja länsiosan järvillä yleisesti 14–16 astetta, maan keski- ja itäosassa sekä Kainuussa pääosin 11–14 astetta ja pohjoisimmassa Suomessa alle 10 astetta. Osa Pohjois-Suomen järvistä on vielä jäässä. 

SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa

Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.

Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.

Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.

Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.

Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.

Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa

Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.


Leväkukintojen kesän riskiarvio

Levätilannekooste

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

  • Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.6.asti)
  • Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 205, etunimi.sukunimi@syke.fi (7.6.alkaen)

Merialueilta
 

Sinilevätilanne merialueilla

  • Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.6.asti)
  • Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@syke.fi (7.6.alkaen)

Itämeren tila

  • Johtava tutkija Harri Kuosa Suomen ympäristökeskus SYKE, puh.  0295 251 106, etunimi.sukunimi@syke.fi (4.6.asti)
  • Vanhempi tutkija Antti Räike, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 586 etunimi.sukunimi@syke.fi (7.6.alkaen)

Viestintä

  • Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 050 3275 997, etunimi.x.sukunimi@syke.fi

Kohderyhmä: