Nord Stream -kaasuvuodon ilmastovaikutukset näillä näkymin selvästi merkittävämpiä kuin vaikutukset meriluontoon – alueelle upotettujen kemiallisten aseiden aiheuttamaa riskiä selvitetään

Rikkoutuneista Nord Stream -kaasuputkista vuotava metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka ilmastovaikutus on huomattavasti suurempi kuin samalla määrällä hiilidioksidia. Päästön suorat vaikutukset meriluontoon ovat sen sijaan jäämässä vähäisiksi. Jonkin verran huolta herättää alueelle aikoinaan upotetut kemialliset aseet. Niiden aiheuttamaa riskiä selvitetään.

Suorat vaikutukset meriluontoon vähäisiä

Nord Stream -kaasuputkista vuotava metaani ei juurikaan liukene veteen, joten sen vaikutus veden laatuun on vähäinen. Se voi aiheuttaa hapen puutetta vesipatsaassa ja vesialueen yläpuolelle syntyvässä kaasupilvessä.

Vuotoalueella kalojen, merinisäkkäiden ja lintujen arvioidaan joko kuolevan tai todennäköisemmin pakenevan alueelta. Vaikutus rajautuu kuitenkin merialueeseen, joka sijaitsee välittömästi vuodon ympärillä. Vaikka vuotoalueet voivat ovat halkaisijoiltaan jopa kilometrin, vaikutusalueen pinta-ala suhteessa koko Itämeren pinta-alaan on pieni.

Tapahtuman vaikutukset merieliöstölle ovat vähäisiä ja palautuvia. Kun vuodot loppuvat, vesieliöt voivat palata alueille, eikä metaani enää vaikuta elinolosuhteisiin.

Ilmastovaikutuksissa vielä suurta epävarmuutta

Vuotojen merkittävin ympäristöhaitta aiheutuu metaanin päätymisestä ilmakehään. Metaani on lähes 30 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu ja voimistaa siten merkittävästi ilmastonmuutosta.

Alustavat arviot vuodon ilmastovaikutuksista vaihtelevat suuresti, sillä ei tiedetä vapautuvan kaasun määrää ja sitä, kuinka kauan vuoto mahdollisesti jatkuu. Suuruusluokaltaan purkautuneen metaanin määrä on suurempi kuin Suomen vuotuiset metaanipäästöt.

Kemiallisten aseiden aiheuttamaa riskiä selvitetään

Epävarmuutta liittyy alueille aikoinaan upotettuihin kemiallisiin aseisiin ja muihin haitallisiin aineisiin, joita on kertynyt merenpohjan sedimentteihin.

Bornholmin allas, jossa kaasuputkien vuotokohdat sijaitsevat, on tärkein yksittäinen kemiallisten aseiden upotusalue Itämeressä. Tällä hetkellä tiedossa olevat upotuspaikat ovat kuitenkin useiden kilometrien päässä räjähdyspaikoista, joten räjähdysten ja vuotojen vaikutus kemiallisiin aseisiin oletetaan olevan pieni. Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti VERIFIN jatkavat asian selvittämistä.

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Mika Raateoja, puh. +358 295 251 536, etunimi.sukunimi@syke.fi

Vaikutukset meriympäristöön

Tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 811, etunimi.sukunimi@syke.fi

Vaikutukset ilmastoon

Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä, puh. 029 525 1629, etunimi.sukunimi@syke.fi

Viestintä

Viestintäpäällikkö Aino Laine, p. 0295 252 138, etunimi.sukunimi@syke.fi