Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Anna-Stiina Heiskanen: Itämereltä mallia maailmalle?

RSS
19.5.2016 Anna-Stiina Heiskanen
Anna-Stiina Heiskanen Arandalla huhtikuussa 2016
Anna-Stiina Heiskanen

”Rehevöityminen – sehän on helppo hoitaa: lopetetaan vain ravinnekuormitus.” Tämä brittikollegan lausahdus jäi mieleeni keskustelusta rannikkomerien tilan parantamisesta. Sinänsä lääkkeet rannikkomerien tilan kohentamiseen ovat tiedossa, mutta miten ravinnekuormituksen vähentäminen vaikuttaa meren tilaan? Saavutetaanko toivotut tavoitteet?

HELCOMin kansainvälinen sihteeristön koordinoima Itämeren suojeluyhteistyö yhdistää tutkimuksen kansainväliseen päätöksentekoon globaalisti ainutlaatuisella tavalla. Tutkimuksella ja seurannalla, jota suomalaiset tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat toteuttaneet yhteistyössä muiden Itämeren maiden tutkijoiden kanssa on ollut tässä merkittävä panos.

Tutkijoiden laskelmien ja mallien avulla on määritelty Itämeren eri merialtaiden hyvän tilan tavoitteet, jotka perustuvat ravinteiden pitoisuuksien, happivajeen ja levien määrän seurantaan. Ravinnepäästöjen vähentämisen maakohtaisesta taakanjaosta on pystytty sopimaan Itämeren maiden kesken, muualla maailmassa ei ole vastaavaa ohjelmaa.

Yhteiset talkoot ovat myös tuottaneet tulosta: Itämeren ravinnekuormitus on kääntynyt laskuun. Meren hyvää tilaa ei kuitenkaan vielä ole saavutettu ja nykytiedolla sen saavuttaminen tulee vielä kestämään joitakin vuosikymmeniä.

Suomi on osallistunut suojelutyöhän aktiivisesti: viime vuonna valtioneuvosto päätti Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmasta vuoteen 2021. Ohjelman sisältämien toimien avulla kansallinen ravinnekuormamme vähenisi niin, että Suomen rannikkovesien tila paranee kohti hyvää tilaa ja Itämeren toimintaohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa.

Kysymys ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen kuin brittikollegan lausahdus antaisi ymmärtää. Paikalliset toimet vaikuttavat erityisesti rannikon sisempiin lahtiin ja saariston tilanteeseen, mutta myös Itämeren kokonaistilanne vaikuttaa rannikolla. Itämereen kokonaisuutena vaikuttavat kunkin maan toimet, ilmalaskeuman kaukokulkeuma ja merenkulun kuormitus.

Ravinnekuormituksen vähentämisen vaikutusten arvioinnissa on vielä monia avoimia kysymyksiä ja suuria epävarmuuksia. Esimerkiksi: miten rannikon jokisuistot ja saariston eliöyhteisöt pidättävät ravinnekuormitusta? Onko Itämeren luonto sopeutunut rehevöityneeseen olotilaan eikä kuormituksen vähentäminen saa aikaa toivottuja vaikutuksia, kuten meriveden kirkastumista?

Ennen kaikkea ilmastonmuutos vaikeuttaa sen arviointia, miten meriluonto reagoi toimenpiteisiin. Lisäksi suunniteltujen toimien vaikutuksista saadaan kokemuksia vähitellen pitkän ajan kuluttua. Samaan aikaan ns. sinisen kasvun ideologia tuottaa uutta taloudellista toimintaa, jolla voi olla monenlaisia vaikutuksia meriluontoon. Tässä tilanteessa punnitaan sekä meriluonnon että ihmisen hyvinvointia.

Näiden epävarmuuksien hallitsemiseksi SYKEn tutkijat jatkavat yhteistyössä muiden kanssa mittareiden ja mallien kehittämistä, jotta toimien vaikutuksia ja meren ekosysteemin muutoksia voidaan entistä tarkemmin arvioida ja ennustaa. Hyvä esimerkki työstä on Varsinais-Suomen rannikkoalueelle sijoittuva Saaristomerimalli.

Työtä tehdään myös kansainvälisissä tutkimushankkeissa, joissa synnytetyistä työkaluista hyötyvät Itämeren ohella EU:n muut merialueet. Uudet työkalut yhdistettynä monipuoliseen asiantuntemukseen synnyttävät perustan, jolla löydetään ratkaisuja merenhoidon päätöksentekijöille.

Rannikkomerien tilan seurannan uudet menetelmät ja meren toiminnan tutkimus olivat esillä tällä viikolla pidetyillä Euroopan meripäivillä Turussa, missä suomalainen osaaminen SYKEn merikeskuksen osastolla herätti kansainvälistä kiinnostusta.

Anna-Stiina Heiskanen

Lisätietoa merentilan arvioinnin kehittämistyöstä

Kansainvälisiä yhteistutkimushankkeita

Olen tutkimusprofessori Anna-Stiina Heiskanen, SYKEn merikeskuksen merenhoidon suunnittelu-ryhmän päällikkö. Tutkimustyömme konkreettinen tavoite on meren tilan parantaminen, sillä hyvinvoiva meri hyödyttää kaikkia ja tulokseen voidaan päästä vain tutkimukseen pohjautuvalla päätöksenteolla. Tätä varten kehitämme työkaluja meriluonnon suojelun ja kestävän käytön edistämiseen Itämerellä ja kaikkialla Euroopassa.

Anna-Stiina Heiskanen, puh. 0295 251 162, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.