Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Emma Terämä ja Jari Lyytimäki: Kestävä kaupunki syntyy vuorovaikutuksessa

RSS
16.2.2018 Emma Terämä ja Jari Lyytimäki
Emma_Jari_blogi_2
 

Suomi urbanisoituu kovaa vauhtia. Miten taata se, että kaupungistuminen on kestävän kehityksen mukaista? Millaista tietoa kestävän suunnittelun pohjaksi tarvitaan? Näitä kysymyksiä pohdimme helmikuun alussa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen työpajassa.

Rakennetun ympäristön kehityksestä on tarjolla rutkasti tietoa. Perinteisten ympäristöhallinnon raporttien ja julkaisujen lisäksi on kehitetty tietopalveluja. Esimerkiksi tietopalvelu Liiteristä löytyy kattavasti tietoa elinympäristöistä. Äskettäin siellä julkaistiin tietoja rakennusten energiankulutuksesta ja ilmastopäästöistä. Ne ovat jo herättäneet laajaa kiinnostusta. Päädyimme kuitenkin aprikoimaan sitä, löytävätkö tiedon käyttäjät saatavilla olevan tiedon riittävän helposti.

Aina tiedontarpeita ei ole helppo ennakoida. Esimerkiksi maakunta- ja soteuudistuksen toteutus tulee varmasti aiheuttamaan yllätyksiä. Muutosten hallitsemista auttaisi se, että rakennetun ympäristön kehitystrendeistä olisi selkeä kokonaiskuva. Yhdyskuntarakenteen muutokset, kuten asuin- ja työpaikkojen sijainti, väestön määrän kehitys ja väestön ikääntyminen muuttavat palveluiden tarvetta. Tarpeet muuttuvat eri tavalla eri alueilla. Trendejä on mahdollista ennakoida esimerkiksi yhdyskuntarkenteen seurantajärjetelmän  avulla. Faktatieto mahdollistaa avoimen, osallistavan ja laaja-alaisen arvopohjaisen keskustelun.

Kestävien kaupunkien suunnittelussa keskeisinä tekijöinä nousivat työpajassamme esiin vuorovaikutteisuus ja eri osapuolten näkemysten laaja huomiointi. Myös vuorovaikutuksen rosoisuus tunnistettiin. Yhteentörmäykset ovat väistämättömiä, sillä rakennettuun ympäristöön liittyy paljon erilaisia intressejä. Ristiriitoja voidaan kuitenkin pehmentää ja jopa ennaltaehkäistä osallistavalla suunnittelulla.

Erityisen tärkeää vuoropuhelu on silloin, kun tutkimus haastaa vakiintuneita ennakko-oletuksia. Esimerkiksi urbaanien viherrakenteiden tuottamat ekosysteemipalvelut terveyshyötyineen ovat uudenlainen tapa hahmottaa luonnon merkitystä kaupunkiympäristössä.

Urbaanien ekosysteemipalveluiden turvaaminen vaatii toimivaa vuoropuhelua maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelijoiden kesken. Suunnitteluun tulee ottaa mukaan myös opettajat, harrastusten vetäjät ja muut lähiluonnon käyttäjät. Esimerkiksi lasten kuunteleminen voi auttaa päätöksiä tekeviä aikuisia muistamaan, että lapset liikkuvat paljon pienemmällä alueella kuin aikuiset. On tärkeää varmistaa, että luonto pientenkin ulottuvilla.

 

Emma Terämä työskentelee SYKEn Kestävän kaupungistumisen ohjelmassa. Häntä kiinnostaa erityisesti kaupunkien kulutuksen ja päästöjen hillintä vauvasta vaariin ja kotitalouksista suuriin organisaatioihin.
Puh. +358 295 251 692
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Jari Lyytimäki on erikoistutkija SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen yhdyskuntien kehitys -ryhmässä. Häntä kiinnostaa kaikenlainen tiedon hyödyntäminen kestävyyden edistämisessä.
Puh. +358 295 251 397
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

Lisätietoja

Työpajan esitykset:

SYKEn kestävän kaupungistumsen strateginen ohjelma

Tietopalvelu Liiteri

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.