Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Hanna-Liisa Kangas: Loppukiri kohti kansainvälistä ilmastosopimusta

RSS
8.12.2015 Hanna-Liisa Kangas
Hanna-Liisa Kangas
Olen Hanna-Liisa Kangas ja toimin ilmasto- ja energiapolitiikan tutkijana SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksessa. Edustan SYKEä Suomen valtuuskunnassa Pariisin ilmastoneuvotteluissa 2015. Puh. 0295 251 810, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pariisin ilmastokokouksen toinen viikko alkoi eilen maanantaina, ja vielä viime viikolla kohtuullisen hiljaiset käytävät ovat täyttyneet ihmisistä ja iloisesta puheensorinasta. Viime viikolla virkamiehet viimeistelivät Durbanissa vuonna 2011 alkaneen neuvottelutyön. Lauantai-iltana esiteltiin työn tuloksena Pariisin sopimuksen luonnos ”Draft Paris Outcome”. Viikonlopun aikana Pariisiin saapuneet ministerit alkavat nyt käydä poliittisia neuvotteluita ilmastosopimuksen keskeisistä asiakohdista. Napakaksi tiivistetyssä ja selkeytetyssä sopimusluonnoksessa ovat kaikki poliittisesti vaikeimmat kysymykset vielä auki.

SYKEssä olemme selvittäneet yhteistyössä VATT:n kanssa, taloustieteen ja kansainvälisten sopimusten tutkimuksen tarjoamia välineitä, jotka voivat tukea Pariisin sopimusta ja sen täytäntöönpanoa tulevina vuosina. Ensimmäiset politiikkasuosituksemme julkaistiin lokakuussa. Olemme tunnistaneet ilmastoneuvotteluista erityisesti neljä keskeistä ilmastonmuutoksen hillinnän välinettä: (1) syklinen kunnianhimon nosto, (2) markkinamekanismit, (3) teknologia ja (4) rahoitus.

Syklinen kunnianhimon tason nosto on Pariisin sopimuksen ytimessä: maiden välisiä tavoitteita ja toimia tulisi voida vertailla, ja kunnianhimon tasoa nostaa. Syklinen malli on mukana sopimusluonnoksessa, mutta syklien aikataulu on vielä auki. On selvää, että tavoitteita tulisi nostaa ja uusia mahdollisimman nopealla aikataululla ja lyhyellä syklillä, jotta ilmastotavoitteet eivät karkaa käsistä ennen kuin prosessi pääsee kunnolla käyntiin.

Markkinamekanismit, kuten eri maiden päästökauppajärjestelmien linkitykset herättävät täällä neuvotteluissa paljon innostusta, mutta myös huolenaiheita. Hyvin suunnitellut kansainväliset markkinamekanismit voisivat lisätä maiden yhteistyötä ja laskea päästövähennysten kustannuksia. Markkinamekanismit vaativat kuitenkin selkeitä sääntöjä, jotta ne eivät tarjoa porsaanreikiä päästövähennysten toimeenpanoon. Sopimusluonnoksessa markkinamekanismeihin liittyvät kirjaukset ovat vielä hyvin väljiä. Vaikuttaa siis siltä, että näitä kohtia tarkennetaan vielä tulevien vuosienkin neuvotteluissa.

Teknologia on avainasemassa päästöjen vähentämisessä. Yhteisillä teknologiasopimuksilla voidaan kannustaa puhtaan teknologian käyttöönottoon ja kieltää saastuttavimmat teknologiat. Kehitysmaat tarvitsevat usein apua teknologiansiirtoon. Pariisin sopimusluonnos tarjoaa hyviä puitteita teknologiayhteistyölle. Monet tärkeät kohdat ovat teknologia-artiklassa kuitenkin edelleen epävarmoja.

Rahoitusmarkkinoiden siirtymä kohti puhdasta teknologiaa painottavia rahoitusvälineitä on jo alkanut ja parhaimmillaan Pariisin sopimus voi vauhdittaa tätä kehitystä huomattavasti. Ilmastorahoitus on keskeinen osa ilmastoneuvotteluita, ja kehitysmaille hyvin tärkeä elementti. Sopimusluonnoksen rahoitusartikla on täynnä sulkeita, eli useat kysymykset ovat edelleen ratkaisematta rahoituksen kohdalla.

Pariisissa on edetty kohti ilmastosopimuksen loppukiriä. Maiden puheenvuorot lauantain sopimusluonnoksen esittelyssä olivat rakentavia. Tässä vaiheessa kohtuullisen selkeä luonnos mahdollistaa hyvän sopimuksen, joka ohjaa kohti kunnianhimoisia päästövähennyksiä maailmanlaajuisesti. Toisaalta tämänhetkinen sopimusluonnos mahdollistaa myös heikon sopimuksen, jonka ohjausvaikutus voi jäädä liian vähäiseksi tavoitteisiin ja tarpeisiin nähden. Tämä viikko on siis ratkaiseva. Toivottavasti pääsemme juhlistamaan historiallista sopimusta loppuviikosta! Työ ei kuitenkaan lopu siihen, koska jo nyt on selvää, että sopimuksen toimeenpanosta tullaan neuvottelemaan vielä tulevina vuosina. Tutkimus tarjoaa tärkeitä eväitä mahdollisimman hyvän sopimuksen ja ennen kaikkea toimeenpanon varmistamiseksi.

Pariisin ilmastokokous. Kuva Hanna-Liisa Kangas

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

 

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.