Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Hanna Salo: Kuhinaa kierroissa - Kiertotalouden kuumat kysymykset

RSS
9.10.2020 Hanna Salo
 

Kiertotalouden saralla tapahtuu nyt valtavasti. Jo pelkästään vuonna 2020 on julkaistu Euroopan komission uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma ja aloitettu suomalainen kiertotalouden strateginen edistämisohjelma . Tapamme kuluttaa ja tuottaa voivat mullistua vuosikymmenen aikana - kunhan kuhinasta päästään toimintaan.

Suomelle määritetään tämän vuoden aikana kiertotalouden keskeiset tavoitteet, mittarit ja toimet. Tämä ei tapahdu umpiossa, vaan jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa määrittämiseen vastaamalla verkkoaivoriiheen marraskuun loppuun mennessä. Aivoriihessä ideoidaan, millaisia kiertotalouden edellyttämät suuret muutokset olisivat ja miten ne voitaisiin toteuttaa. Siellä pohditaan, miten Suomesta saataisiin aidosti kiertotalousyhteiskunta.

Pääsin tutustumaan aivoriihen puolivälin kutkuttaviin tuloksiin.Toukokuun lopussa käynnistyneen kyselyyn oli tullut noin 600 vastausta. Niissä nousi esiin kolme seikkaa, jotka koettiin välttämättömiksi kiertotalouden toteutumiselle:

  • Kuluttajien tulee suosia pitkäikäisiä, korjattavia ja kierrätettäviä tuotteita, joita voidaan yhteiskäyttää, jakaa tai vuokrata. Tämä edellyttää laajaa asennemuutosta.
     
  • Neitseellisten raaka-aineiden tarvetta tulee vähentää hyödyntämällä sivuvirtoja, uusiomateriaaleja ja jätteiden kierrätystä.
     
  • Kiertotalouden tulee olla taloudellisesti kannattavaa, siksi ympäristövaikutusten tulee näkyä materiaalien, tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Yritykset voivat edistää kiertotaloutta tarjoamalla nykyistä kestävämpiä tuotteita ja niihin liittyviä palveluja.

Oppia muista maista

Yksi verkkoaivoriihen ehdotus tiivistää hyvin useiden ehdotusten ajatuksen: “Suomalaisten päättäjien ja poliitikkojen täytyy pitää korvat auki ja olla koko ajan selvillä, mitä kiertotaloudessa globaalisti tapahtuu!” Alankomaat, Ruotsi ja Saksa ovat jo asettaneet omat tavoitteensa, joista Suomi voi ottaa oppia.

Alankomaiden kiertotalouden välitavoitteena on puolittaa raaka-aineiden kulutus vuoteen 2030 mennessä. Määrällinen tavoite on toki haastava, mutta samalla se koetaan innostavana ja muutosta aikaansaavana.

Ruotsin uuden kiertotalousstrategian visiona on hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta, jossa uusioraaka-aineita käytetään tehokkaasti vaarattomissa, kiertävissä virroissa ja niillä korvataan neitseellisiä materiaaleja.

Saksan tavoitteena puolestaan on kytkeä talouskasvu ja resurssien kulutus irti toisistaan. Samalla halutaan lisätä Saksan talouden kilpailukykyä ja tulevaisuuskestävyyttä.

Maailmanlaajuinen kestävän kehityksen organisaatio World Business Council for Sustainable Development on asettanut kiertotalouden tavoitteeksi täydellisen jätteettömyyden vuoteen 2050 mennessä. Radikaalilta vaikuttava tavoite on määrä saavuttaa nostamalla ekotehokkuus nykyisestä kymmenkertaiseksi.

Nyt kannattaa osallistua uuden kiertotalouden visiointiin. Ensi vuosikymmenen on ratkaiseva visioiden toteuttamisessa.

Hanna Salo on tutkija Suomen ympäristökeskuksen Kestävän kiertotalouden strategisessa ohjelmassa. Hän on ORSI-hankkeessa edistämässä reilua siirtymää kohti ekohyvinvointivaltiota. Vapaa-ajallaan hän nauttii vaalitenttien seuraamisesta ja lenkeistä hoitokoiriensa kanssa.

Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.