Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Jussi Kauppila: Miksi haja-asutusalueiden jätevesiä koskevaa lainsäädäntöä ei kumota?

RSS
28.6.2016 Jussi Kauppila
Jussi Kauppila
Jussi Kauppila

Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamista koskevan sääntelyn muilutus saa jatkoa, kun ympäristöministeriö toteuttaa hallitusohjelmaa ympäristönsuojelulain muutosehdotuksilla. Esityksen mukaan perustason puhdistusvaatimusten piirissä olevat kiinteistöt rajattaisiin enintään 100 metriä vesistöstä tai pohjavesialueella sijaitseviin. Noin neljännes kiinteistöistä sijaitsee näillä alueilla. Muilla kiinteistöillä vaatimukset pitäisi täyttää vasta tietynsisältöisten muutostöiden yhteydessä.

Perustason puhdistusvaatimusten piiriin kuuluvienkin kiinteistöjen osalta kunnan toimivaltaa myöntää poikkeuksia laajennettaisiin entisestään. Esityksen toteutuessa jokainen kiinteistönomistaja keksii jaksaessaan lainmukaiset perusteet poikkeuksen myöntämiselle. Kunta voi tosin aina käyttää harkintavaltaansa jättää poikkeus myöntämättä.

Muutosehdotuksia perustellaan sääntelyn kohtuullistamisella ja selkeyttämisellä. Esityksessä lähdetään siitä, että vaatimusten ulkopuolelle rajattavilta kiinteistöiltä jätevedet eivät kulkeudu vesistöön, ja siksi pakollinen investointi puhdistamisjärjestelmään olisi kohtuuton. Käytännössä kohtuullistamisesta pääsisivät nauttimaan ne vaatimusten ulkopuolelle rajattavat kiinteistöt, jotka ovat vältelleet nykylainsäädännön mukaisia investointeja. Osa on investoinnin jo tehnyt.

Sääntelyn kohtuullistamista voi siis puolustella tietyissä rajoissa, mutta selkeyttäminen ottaa takapakkia. Jos perustason puhdistusvaatimusten soveltamiseen tulee uusia rajauksia ja sen päälle vielä laajennetaan poikkeusperusteita, ei sääntely millään ilveellä muutu selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi. Ei millään. Monimutkaisemmaksi ja vaikeammin ymmärrettäväksi se muuttuu.

Esityksen julkilausutut tavoitteet ja hallituksen norminpurkutalkoot huomioon ottaen kannattaisi vakavasti harkita ympäristönsuojelulain 16 luvun ja sen mukana asetustason sääntelyn kumoamista. Tällöin sääntely jäisi kunnan norminannon varaan. Yli puolessa kunnista on jo annettu haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä juuri rantavyöhykkeillä ja pohjavesialueilla. Muualla mentäisiin vapaaehtoispohjalta niin kauan kun kunta ei pidä määräyksiä tarpeellisina. Eikö olisi kohtuullista?

Kumoamiseen verrattuna ympäristöministeriön ehdotus ei suuressa osassa maata lisää muuta kuin byrokratiaa. Perustason puhdistusvaatimusten soveltamisalueelle sattuneiden kiinteistöjen omistajat ruuhkauttavat vimmassaan kunnantalot poikkeushakemuksilla – kunhan ensin ovat viranomaisten opastuksella ottaneet uudet säännöt haltuun. Jos lainsäädäntö kumottaisiin, sääntelyn selkeyttämisessä otettaisiin jättiloikka. Normeja purettaisiin oikeasti ja konkreettisesti, eikä vain leikisti linjapuheissa.

Haja-asutusalueiden jätevesipäästöjen sääntely ajautuu ympäristöministeriön esityksen seurauksena  kustannustehottomaan tilaan. Kokonaisen lainsäädännön osa-alueen kumoaminen on kuitenkin aina henkisen ja poliittisen kynnyksen takana. Kumoamista vastustavat argumentit kaivetaan vaikka ulkoa tulevasta paineesta: miten selittäisimme kumoamisen EU:n komission tai HELCOMin suuntaan? Ympäristöministeriön esitys pitää kulissit pystyssä, vaikkakin kovalla hinnalla. Ja onhan siinä sekin hyvä puoli, että tuleville ministerikandidaateille jää hihaan vaaliässä: haja-asutusalueiden jätevesiä koskevia säännöksiä on kohtuullistettava ja selkiytettävä!

Jussi Kauppila

Olen erikoistutkija SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksesta. Töissä tutkin ympäristösääntelyä. Lomalla lasken jäteveteni lähes poikkeuksetta ja melkein kohtuullisesti Saaristomereen.
Puh. 0295 251 270, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (3 kommenttia)
KAP
28.6.2016
klo 9.13
Jussin blogi loogisessa järkevyydessään erinomainen ja myös konkreettisen sekä toimeenpantavissa olevan normipurun sisältävä. Kukas poliitikko lähtisi tätä ajamaan!
Antti Alien
1.7.2016
klo 10.19
Mitenköhän kunkin sillä hetkellä virassa olevan kunnan virkamiehen hihastaan vetämät säännökset olisivat selkeämpiä kuin lakiin perustuvat yleissäännöt ja rajattu harkintavalta kunnan arpakoneistolle? Pikemminkin aivan kaikki harkinta pitäisi viedä kunnilta
kokonaan pois kaikesta vähänkään rakentamiseen liittyvästä. Jo nyt kunnat sähläävät kukin maankäyttö- ja rakennuslain kanssa miten sattuu. Samaa olisi odotettavissa jätevesien säätelystä.
Panu Hänninen
2.8.2016
klo 9.19
Erinomainen avaus Kauppilalta, jota oikeasti olisi syytä tarkastella poliittisella tasolla tarkemmin. Koko kyseinen laki oli susi jo syntyessään. Siinä on lähtökohtaisesti rankaistu kaikkein heikko-osaisinta eli kansalaisia, joiden panos kuormituksessa
todellisuudessa on oletettavasti marginaalista. Pitäisi puuttu siihen, jotka oikeasti kuormituksen aiheuttavat. Saaristomerellä erityisesti maatalous ja kalanviljely, vaikka viimeksimainittu päästöjään on vähentänytkin. Olisi hienoa nähdä tutkimustietoa siitä
mikä on kalankasvatuksen todelliset ravinnepäästöt ja mitkä ovat keskiverto kesämökkeilijän päästöt. Ymmärtääkseni lupahakemuksessa kalankasvattajien tulee ravinne (typpi ja fosfori) kuormitus arvioida. Tästä voitaisiin lähteä liikkeelle, mutta millä kuormalla
(typpi ja fosfori) Saaristomerellä mökkeilevä perhe kuormittaa ympäristöään? Kalankasvatuksessa ravinteet päätyvät suoraan mereen, mutta uskoakseni vain aniharva mökkeilijä päästää pesuvedet saati WC-tuotteet mereen. Pesuvedet varmaankin imeytetään lähimetsään,
jossa kasvillisuus ottaa ravinteet käyttöön. Mikä osuus tästä siis päätyy rehevöittämään merta?