Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Jyri Seppälä: Suomi Oy - pieni maa, suuret mahdollisuudet

RSS
3.7.2015 Jyri Seppälä

Suomi Oy on vasta myöhään havahtunut siihen, etteivät tulevaisuuden menestyksen avaimet löydy menneisyydestä. Puhtaiden ratkaisujen maailmanmarkkinoiden kasvupotentiaali on tiedostettu eikä kyse ole enää heikoista signaaleista.

Tästä huolimatta Suomella on vielä hyvät mahdollisuudet pärjätä. Kyse on siitä, että osaamme löytää ajoissa tekijät, joilla meistä tehdään cleantechin huippuosaaja. Tuumailusta on nyt päästävä tekemisen makuun ennen kilpailijoita.

Ei tarvitse sukeltaa kovinkaan syvälle tutkimuksiin ymmärtääksemme sen, että monet puhtaiden ratkaisujen menestystekijät ovat syntyneet pakon edessä. Parrasvaloesimerkkejä ovat Västerås ja Vancouver. Niissä vanhat menestystekijät on kuopattu ja uutta on rakennettu päättäväisesti. Työssä on onnistuttu. Paikkakunnat ovat tällä hetkellä puhtaiden ratkaisujen näyteikkunoita, joita tullaan ihailemaan kaikkialta maailmasta.

Blogit_kupla
 

Suomi on nyt samassa tilanteessa. Pakon edessä. Jos haluamme cleantechin suurvallaksi, katse kannattaa kääntää kotimaahan monestakin syystä.

Ihminen uskoo mitä näkee. Suomalaisten yritysten on erittäin vaikeata kaupata osaamista maailmalla, jos puhtaiden ratkaisujen referenssejä ei löydy omista nurkista. Ostaja kysyy silloin, mikä on vikana, ettei kaupattava ratkaisu kelpaa suomalaisille.

Kunnissa on merkittävää potentiaalia puhtaisiin ratkaisuihin. Niillä on tahtoa, halua ja osaamista. Ja myös näyttöä. Kunnat voivat olla Suomen cleantech-menestyksen vauhdittajia samalla kun luovat parempaa perustaa tulevaisuudelleen.

Esimerkiksi Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -verkostoon kuuluva 10 000 asukkaan Iin kunta päätti käydä kiinteistönsä energia-asiat vielä kerran kammalla läpi. Kiinteistöjen käyttökuluihin löydettiin säästöjä lähes neljännesmiljoona euroa vuodessa. Tämä vastaa 0,25 kunnallisveroprosentin osuutta. Samalla löytyi hyvät perustelut sille, miksi kuntien kannattaa pitää palkkalistoilla energia-asiantuntijaa. Työ jatkuu ja uusia säästöjä löytyy.

Jyväskylä on ideoinut Sitran resurssiviisaus-hankkeen aikana yhdeksän toimenpidettä, joilla edistetään  vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta. Ne aiotaan toteuttaa. Arvion mukaan nämä tuovat Jyväskylän seudun talouteen sadan miljoonan euron vuosittaisen arvonlisän ja noin tuhat uutta työpaikkaa. Lisäksi alueen päästöjen arvioidaan laskevan 500 000 hiilidioksiditonnilla vuodessa.

Mitä Iin ja Jyväskylän toimenpiteet merkitsisivätkään Suomi Oy:lle, jos ne toteutettaisiin koko maassa?

 

 
 
Blogi_Jyri_166 px
 

Olen professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksesta. Vapaa-aikanani katselen lintuja ja mökkeilen.
Puh. 0295 251 629
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

  

 

Kommentit (2 kommenttia)
Timo Kantola
3.7.2015
klo 15.53
Tottumus totuttuihin työmenetelmiin ruohonjuuritasolla kuitenkin on suuri jarru. Onneksi kuntasektorilla löytyy myös innovaattoreita, jotka avoimin mielin ja omaan ammattitaitoon nojautuen selvittävät uusien innovaatioiden toimivuutta, eivätkä ainoastaan
odota muun Suomen ensin ottavan innovaation käyttöön. Lohjan kaupunki testasi, tutki ja totesi, että Aktiivivedellä voidaan korvata lukuisia kemiallisia puhdistusaineita. Yhdellä ratkaisulla pienennetään hiilijalanjälkeä, parannetaan työturvallisuutta, vähennetään
sisäilman VOC-kuormitusta, parannetaan puhtauden laatua ja hygieniaa, vähennetään altistusta ja kemikalisaatiota sekä lopulta säästetään paljon rahaa. Aktiivivedellä puhdistetaan nyt Lukion lisäksi uusi tuotantokeittiö.
Timo Huikko
8.8.2015
klo 14.37
Jyri Seppälän ansiokkaasta kirjoituksesta näkyy selkeästi, että Suomessakin on jo hyviä esimerkkejä ympäristöä säästävistä energia- ym. ratkaisuista. Tuntuu kuitenkin siltä, että esim. kuntatasolla Hinku-hankkeesta huolimatta olisi vielä paljon tehtävissä
ympäristön kuormitusta vähentävien hankkeiden toteuttamisessa ja kehittämisessä. Uusien ympäristöhankkeiden innovoinnilla ja käyttöönotolla saavutettaisiin kiistatta uusia työpaikkoja Suomeen, kuntien vetovoiman kasvua ja jopa mahdollisuuksia vientihankkeisiin,
vaikkakin kilpailu Clean teachin saralla onkin globaalilla tasolla kova. Pitäisiköhän Suomessa tehdä "yhteiskuntasopimus"ympäristöviranomaisten, kuntien (Kuntaliitto) ja edistyksellisten ympäristövastuun ymmärtävien yritysten kesken.