Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Leena Kopperoinen ja Timo Pyhälahti: Näkyykö pörriäisiä?

RSS
30.9.2021 Leena Kopperoinen ja Timo Pyhälahti
 

Syyskuun viimeisellä viikolla tänä vuonna vietetään Euroopan Unionin pölyttäjäviikkoa teemalla ”A New Deal for Pollinators”. Viikon aikana viranomaiset, järjestöt, tutkijat, mehiläistenhoitajat, maanviljelijät, liike-elämän yritykset ja kansalaiset ideoivat ja tekevät ehdotuksia siitä, millaisilla julkisen puolen ja muiden tahojen toimilla voitaisiin turvata sekä villien että tarhattujen pölyttäjien elinvoimaiset kannat ja tämän myötä niiden tuottamat elintärkeät palvelut yhteiskunnalle. Lisäksi tapahtuma pyrkii saamaan poliittista tukea tavoitteelle pysäyttää pölyttäjien väheneminen vuoteen 2030 mennessä.

Kaupunkiluonto on tutkimusten mukaan pölyttäjille tärkeä, koska se voi tarjota niille hyvin ravintoa ja pesäpaikkoja. Suomen kaupunkialueiden pölyttäjistä ei ole kuitenkaan seurantatietoa, koska pölyttäjäseurannat ovat pääosin keskittyneet maatalousalueille ruuantuotannon takia ja toisaalta erilaisiin arvokkaisiin avoimiin luontoympäristöihin, kuten niityille ja kedoille.

Tutkijoiden lisäksi myös kaupunkien suunnittelusta, ympäristöasioista ja viheralueiden hoidosta ja kunnossapidosta vastaavat henkilöt sekä kaupunkien asukkaat haluaisivat saada tietoa hyönteismaailman tilasta kotikaupunkiensa viherympäristössä.

Kaupunkiympäristöt ovat aika uusia ja nopeasti muuttuvia lajienkehityksen aikajänteillä. Pölyttäjistä tarvittaisiin alueellisesti kattavia ja vaikkapa sään puolesta erilaisten vuosien tilannetta kuvaavia havaintotietoja. Tietojen keräämisen tekniikka olisi varsin vaivattomasti järjestettävissä, ja opastus hyönteishavaintojen tekemiseksi myös järjestettävissä.

© SYKE/ piirrosTroceleng Studios

 

Keskeistä olisi muuttaa havainnot toimintaohjeiksi

Keskeistä olisi järjestää tapa yhteisesti analysoida ja muuttaa nämä havainnot uusiksi ja tarkennetuiksi toimintaohjeiksi ja tarkemmiksi kartoiksi ja tiedoiksi kaupunkihyönteisten tilasta.

Yhdessä tietoja läpikäymällä nousisi esiin myös uusia tutkimuskysymyksiä ja parempia seurannan tapoja: Pitäisikö verrata kimalaisten ja perhosten esiintymistä yhdessä samalta hyvältä esiintymispaikalta, kuten niityltä? Millainen viheralueiden jatkumo olisi paras pölyttäjille? Millaisilta kaupunkiympäristön paikoilta havaintoja kannattaisi tehdä säännöllisesti?

Lisäksi kaivataan tietoa siitä, miten pölyttäjien elinolosuhteita voisi parantaa. Puutarhanhoidosta innostuneille on jo nyt olemassa yksinkertaisia nyrkkisääntöjä, miten toimitaan pölyttäjäystävällisesti . Myös kaupunkiympäristön suunnittelun ja ylläpidon toimialalla moni työntekijä haluaisi lisää tietoa ja selkeitä ohjeita kunnan viheralueiden hoitoon pölyttäjien näkökulmasta.

Kaupunkipölyttäjien osalta edessä olisi siis selvästi yhteinen matka: asukkaat, kuntien työntekijät ja muut päätösten vastuunkantajat sekä tutkijat voivat kerätä yhdessä tietoa, pohtia sen merkitystä käytännössä ja kehittää yhteisiä toimintatapoja niin, että kaupunkiympäristön biodiversiteetti säilyisi ja paranisi.

Näin erilaiset lähiluonnon tarjoamat ekosysteemipalvelutkin olisivat kestävällä kehityspolulla. Pörriäisten seuraamisen kautta myös ihmisten luontosuhde voi rakentua omakohtaisemmaksi, jolloin ymmärrys biodiversiteetin merkityksestä avautuu paremmin.

Olen erikoistutkija Leena Kopperoinen ja toimin SYKEn biodiversiteettikeskuksen maankäyttö ja kaupungistuminen -ryhmän päällikkönä. Pörriäisten seuraaminen kaupunkien luontoalueilla ja kotipihan puutarhassa tekee minut onnelliseksi.

Olen erikoissuunnittelija Timo Pyhälahti SYKEn Tietokeskuksesta, paikkatieto- ja kaukokartoitusjärjestelmät -ryhmästä, ja kehitän tapoja kansalaishavaintojen keräämiseksi ja niiden käyttöä osana ympäristötiedosta käynnistyvää toimintaa. Seuraan mielelläni pörriäisten touhuja niin kaupunkien lähivirkistysmaastoissa kuin kadunvarsien kasveissakin.

© SYKE/ PiirrosTroceleng Studios

Kirjoittajat osallistuivat v.2020-2021 aikana Sitra Lab 2:een kokeilulla ”Pölyttäjät edellä ratkaisuihin”. Tiimiin kuuluivat myös tutkija Annika Uddström SYKEstä ja maisema-arkkitehti Raisa Kiljunen-Siirola Helsingin kaupungilta. Visualisoinneista on vastannut hankkeessa Troceleng Studios.

Pölyttäjät kaupungissa – visioita, diashow (ppsx)

Heliölä, J., Kuussaari, M., Pöyry, J. 2021. Pölyttäjien tila Suomessa. Kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.