Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Mika Ristimäki: Täydennysrakentaminen ratkaisee kaupungistumisen

RSS
3.4.2017 Mika Ristimäki
Mika_Ristimäki_172px
Mika Ristimäki

Orastava talouden nousukausi on Suomen kaupunkiseuduille näytön paikka. Pitkään jatkuneen taantuman aikana kaupunkiseudut ovat tiivistyneet sisäänpäin, mutta nousukausi näkyy perinteisesti asutuksen leviämisenä uusille alueille ja liian usein myös huonoille paikoille.

Tällä kertaa olisi nousukaudellakin syytä keskittyä kaupunkirakenteen täydentämiseen.

Poikkeuksellisen väljä yhdyskuntarakenteemme mahdollistaa täydentämisen luontoarvoja vaarantamatta. Olennaista on ymmärtää, että täydennysrakentaminen turvaa samalla kaupunkiseudun reuna-alueiden käytön ravinnontuotannon, virkistyskäytön ja biotalouden tarpeisiin ja varjelee merkittäviä luontoarvoja. Kaupungin ja ympäröivän maaseudun yhteistyö on win-win-asetelma.

Täydennysrakentamisen onnistuminen ratkaisee, kuinka hyvin käynnissä oleva kaupungistuminen hyödyttää koko yhteiskuntaa, eri väestöryhmiä ja yrityssektoreita, ja kohentaa ympäristön tilaa. Täydennysrakentamisen merkitys nousee esiin tuoreessa Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa.

SYKE on viime vuosikymmenen aikana kehittänyt kaupunkiseutujen suunnittelua helpottavia työvälineitä tiiviissä yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa. Uudessa tutkimuksessa on arvioitu kynnysarvot sille, millaisen väestöpohjan joukkoliikenteen ja muiden palvelujen ylläpitäminen vaatii. Työssä analysoitiin 14 kaupunkiseudun nykyinen rakenne ja tehtiin inventaario siitä, millaisia ne ovat vuonna 2030, jos tehdyt päätökset toteutuvat.

Keskeiset muutoskohteet vietiin aikajanalle ja kartalle, ja niiden riippuvuus muista hankkeista ja päätöksistä selvitettiin.

Tuloksena syntyivät kaupunkiseuduille päätöspolut, jotka osoittavat reitin kohti eheämpää, ekologisempaa ja taloudellisesti tehokkaampaa yhdyskuntarakennetta.

Lähtötilanne on siinä mielessä hyvä, että monet keskustan reunavyöhykkeet, joilla ennen sijaitsi esimerkiksi teollisuutta, on jo kaavoitettu uudelleen nykypäivän tarpeisiin. Kun nousukausi alkaa, näiltä alueilta löytyy erinomaisia paikkoja asunnoille, työpaikoille ja palveluille.

Kehityksen kannalta olennaista on, mihin rakentaminen kohdentuu sitten, kun nämä alueet on toteutettu. Myös pien- ja rivitalorakentaminen pitäisi kohdentaa nykyisen kaupunkirakenteen sisään, missä se tukisi joukkoliikenteen ja palvelujen säilymistä.

Huonoilla paikoilla olevia alueita ei pidä avata rakentamiselle, sillä se tulee kalliiksi ja aiheuttaa palveluiden kantokyvylle ja liikennejärjestelmälle ongelmia. Pienellä kaupunkiseudulla yksikin väärään paikkaan sijoitettu hypermarket tai tärkeän investoinnin viivästyminen voi heilauttaa kehityksen väärään suuntaan pitkäksi aikaa.

Kaupunkiseudun viisas kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä. Yhtäältä tavoitteista on pidettävä sinnikkäästi kiinni ja tunnistettava päätösten polkuriippuvuuksia, toisaalta täydennysrakentaminen tarvitsee lisää joustavuutta ja uusia kestäviä avauksia. Uuden tulevaisuuspolku-työkalun avulla voidaan toivottavasti välttää vääriä polkuja ja vahvistaa eri toimijoiden välttämätöntä yhteistyötä.
 

Erikoistutkija Mika Ristimäki johtaa SYKEssä kaupunki- ja yhdyskuntarakenteen kehittämishankkeita sekä hoitaa rakennetun ympäristön ja kestävän maankäytön teeman koordinaatiotehtäviä. Kestävyys tarkoittaa parhaimmillaan hyvin toimivaa arkiympäristöä, josta hyötyvät sekä asukkaat, elinkeinoelämä että luonto.
Puh. 0295 525 1567
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Uusin tutkimusraportti kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevaisuudesta

Lisätietoa yhdyskuntarakenteen kehityksestä sekä tutkimuksia ja selvityksiä

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (2 kommenttia)
aulis
3.4.2017
klo 15.05
Oikeaa puhetta
Timo Huikko
5.4.2017
klo 10.33
Tärkeä aihe erityisesti tänä päivänä monessa maakuntakaupungissa, joihin yhdistetään kaupungin reuna-alueilla olevia kuntakeskuksia. Täydennysrakentamisella saadaan taantuvat kunnat elinkelpoisiksi järkevällä pientalo- ja kerrostalorakentamisella kaupungin
ja kuntakeskuksen rajamaille, jolloin voidaan integroida asukkaiden, pienteollisuuden ja palveluiden kokonaisuus. Täydennysrakentamisen pitää olla sen verran laajaa, että uudelle alueelle syntyy riittävä väestöpohja, jonka varaan on järkevä rakentaa toimiva
palveluinfra liikenteellisesti riittävine työpaikka-,palvelu- ja virkistysmahdollisuuksin.