Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

SYKEn ylläpitämien ja koordinoimien meriseurantojen kehittämistavoitteet koottu raportiksi

Uutinen 30.10.2020 klo 12.00
Tutkimusalus Aranda merellä. © Ilkka Lastumäki

Tutkimusaluksilla tehtävät mittaukset ja näytteenotto tuottavat lähitulevaisuudessakin meren tilan seurantatiedon ”kovan ytimen”, jota muun muassa kaukokartoitukseen ja automaatioon perustuvat ns. uudet seurantamenetelmät täydentävät. Suomen ympäristökeskuksessa laaditun meriseurannan tiekartan mukaan seurannan tehostamisen ja kustannusten hallinnan kannalta tärkeitä ovat eri tavoin tuotetun seurantatiedon yhdistäminen ja siihen liittyvien menetelmien kehittäminen, seurantaverkostojen alueellinen ja ajallinen optimointi sekä seurantojen toteutuksen tehokas käytännön koordinointi kansallisesti ja naapurimaiden kanssa.

Tavoitteet meriseurantojen kehittämiselle ja seurantatiedon käytön tehostamiselle on kirjattu lokakuussa julkaistuun raporttiin ”Meriseurannan tiekartta”. Tiekartta ulottuu vuoteen 2026. Kehittämistavoitteiden lisäksi raportissa kuvataan SYKEn ylläpitämät ja koordinoimat meren kuormitus- ja tilaseurannat. Työhön on osallistunut yli 30 SYKEn asiantuntijaa.

Suunnitelman aihealueita ovat manuaaliseen näytteenottoon perustuva seuranta, automaatio, kaukokartoitus, kansalaishavainnointi, seurannan tietojärjestelmät, mallinnus ja sen tietotarpeet, seurantojen optimointi ja aineistojen yhteiskäyttö sekä merenhoidon ja HELCOM-työn tietotarpeet.

Eri seurantamuodot täydentävät toisiaan

Seurantatietoa meren tilasta kootaan monella eri tavalla. Tutkimusaluksilla tehtävän näytteenoton ja mittausten lisäksi tietoa tuotetaan kaukokartoituksen avulla, erilaisilla automaattisilla ja jatkuvatoimisilla näytteenotto- ja analyysimenetelmillä sekä sukeltamalla, ja sitä täydennetään kansalaishavainnoinnilla.

Itämeren kaltaisessa kerrostuneessa ekosysteemissä fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet vaihtelevat voimakkaasti paitsi ajallisesti ja alueellisesti, myös syvyyssuunnassa. Se asettaa näytteenottoverkostoille ja tehtäville mittauksille omat vaatimuksensa.

”Automaatio ja kaukokartoitus kehittyvät nopeasti, ne tuottavat suuria datamääriä, ja niiden avulla voidaan tarkentaa ja tehostaa merien tilan seurantaa ja tutkimusta. Tutkimusaluksien avulla puolestaan päästään käsiksi oleellisiin tilamuuttujiin meren eri syvyyksistä, ja niiltä käsin käytetään myös uusia aikaisempaa tarkempia mittalaitteita.” kertoo SYKEn merikeskuksen johtaja Paula Kankaanpää.

Eri menetelmin tuotetun seurantatiedon lisäarvo on pitkälti siinä, että aineistojen integroidulla käytöllä meren tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista saadaan kattavampi kuva kuin kullakin menetelmällä erikseen. Siksi on tärkeää kehittää sekä tutkimusalusten käyttöön että kaukokartoitukseen ja automaatioon perustuvia menetelmiä ja järjestelmiä.

 

Lisätietoja

  • Merikeskuksen johtaja Paula Kankaanpää, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. +359 295 251 099, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä


Kohderyhmä: