© Adobe Stock
Suomen ympäristökeskus SYKE on aloittanut kesän 2022 sinilevätiedotuksen tällä viikolla.
Suomen merialueilla ja sisävesillä ei ole vielä tehty sinilevähavaintoja. Rantavedessä saattaa kuitenkin esiintyä kellertävää siitepölyä, joka näyttää erehdyttävästi sinilevältä.
SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain elokuun loppuun saakka. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ELY-keskukset julkaisevat alueellisia sinilevätietoja. Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit. SYKE on julkaissut tänään myös arvion tulevan kesän sinileväkukintariskistä Suomen merialueilla.
Sisävesillä ei vielä sinilevää
Viileähkön ja epävakaisen sään vuosi sisävesillä ei ole vielä havaittu sinileväkukintoja. Tilanne on ajankohdalle tavanomainen.
”Sinileväkukintoja esiintyy tyypillisesti rehevissä vesissä, joissa sinileville käyttökelpoista fosforiravinnetta on runsaasti tarjolla. Lämmin vesi kiihdyttää sinilevien kasvua. Sinileväkukintoja esiintyykin eniten parhaimpaan kesäloma-aikaan heinä-elokuussa. Lämpötilan lisäksi moni muu tekijä vaikuttaa sinileviäkukintojen syntyyn. Pintakukintoja esiintyy eniten tyynellä säällä. Voimakas tai pitkäkestoinen samasta suunnasta puhaltava tuuli voi kuljettaa sinilevää tuulen suunnassa rannoille ja lahtien poukamiin. Sinileväkukintojen riskiä yksittäisellä järvellä on vaikea arvioida etukäteen”, kertoo erikoistutkija Kristiina Vuorio.
Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Pintaveden lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 12–15 °C, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosissa ja Lapissa 7-11 °C.
Merialueilla ei sinilevähavaintoja
Sinileväkukintoja ei ole havaittu Suomen läheisillä merialueilla. Tilanne on alkukesälle tyypillinen, sillä sinilevien määrä merialueillamme lisääntyy tavallisesti vasta heinäkuussa veden lämpenemisen myötä. Laajojen sinileväesiintymien kehittyminen vaatii ainakin parin viikon suotuisat lämpötila-, tuuli- ja valo-olosuhteet.
“Alkukesä on aikaa, jolloin sinilevää esiintyy merialueillamme yleensä hyvin vähän. Sen sijaan kellertävää männyn siitepölyä on luonnossa paljon ja veden pinnalla se voi näyttää erehdyttävästi sinilevältä. Jos vedessä on siitepölyä, on sitä kuitenkin myös kuivalla maalla esimerkiksi laitureilla ja rantakalusteilla. Sinilevät puolestaan esiintyvät vain vedessä tai rantaviivalla ja runsastuvat yleensä vasta keskikesästä eteenpäin”, sanoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen.
Meriveden pintalämpötila Ilmatieteen laitoksen mukaan on Perämerellä 3-8 °C, Selkämerellä 7-10 °C, Saaristomerellä 8-12 °C ja Suomenlahdella 7-10 °C.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Sinileväkukintojen kesän riskiarvio
Sinilevätilannekooste
Kuvia
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi (3.6.asti)
- Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009 205, etunimi.sukunimi@syke.fi (6.6.alkaen)
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot
- Erikoistutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@syke.fi (2.6.asti)
- Tutkija Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 114, etunimi.sukunimi@syke.fi (6.6.alkaen)
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Johtava tutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 078, etunimi.sukunimi@syke.fi (3.6.asti)
- Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 088, etunimi.sukunimi@syke.fi (6.6.alkaen)
Itämeren tila
- Erikoistutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi (3.6.asti)
- Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 356 etunimi.sukunimi@syke.fi (6.6.alkaen)
Viestintä
- Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 050 3275 997, etunimi.x.sukunimi@syke.fi (3.6.asti)
- Viestintäsuunnittelija Saara Sivonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 082, etunimi.sukunimi@syke.fi (6.6.alkaen)