Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Biosfäärialue on kestävän kehityksen mallialue

Tiedote 16.8.2012 klo 12.00

Näkymä Kolilta Pieliselle.
Kuva: Timo Hokkanen

Pohjois-Karjalan biosfäärialue täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Biosfäärialue pyrkii luomaan tasapainoisen suhteen taloudellisten ja ekologisten päämäärien välille. Biosfäärialueilla otetaan huomioon niin luonto, talous, kulttuuri kuin paikalliset yhteisöt. Pohjois-Karjalan biosfäärialueen merkkivuosi huipentuu syksyllä Joensuussa järjestettävään kansainväliseen konferenssiin ”Havumetsän helmiä – Pearls of Coniferous Forests”. Sen keskeisiä aiheita ovat bioenergia, ekologia ja rajaseutujen elinvoimaisuus.

Suomessa on kaksi maailman 598:sta UNESCO:n Man and the Biosphere (MAB) -ohjelman biosfäärialueesta: Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosfäärialueet. Saaristomeren biosfäärialue on rannikko- ja saaristoalueiden kestävän kehityksen elinvoimainen mallialue. Lisäksi Päijänne-Vesijärvi -biosfäärialueen perustamista valmistellaan.

Pohjois-Karjalan biosfäärialue on ollut uranuurtaja muun muassa jättiputken esiintymien kartoituksessa ja torjunnassa, yhteistyönä on luotu luontomatkailun ja virkistyksen maastorakenteita ja korjattu kulttuurirakennuksia. Alueelta on vuosien aikana tuotettu lukuisia väitöskirjoja, opinnäytetöitä sekä tutkimuksia. Toimijoiden yhteistyötä tiivistetään uudella kumppanuusverkostolla, jossa myös Suomen ympäristökeskus on mukana.

Biosfäärialueet turvaavat monipuoliset ekosysteemipalvelut

"Luonnon tarjoamat kestävästi käytettävät uusiutuvat hyödyt eli ekosysteemipalvelut on keskeinen näkökulma biosfäärialueella. Metsät, suot ja vesistöt tarjoavat monenlaisia ekosysteemipalveluita, kuten puuta, marjoja, sieniä, riistaa, kalaa ja virkistystä", toteaa johtava tutkija Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskuksesta.

Biosfäärialueella on kolme tavoitetta: vaalia luonto- ja kulttuuriarvoja, edistää ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävää kehitystä sekä tukea kehityshankkeita, neuvontaa, ympäristökasvatusta ja tutkimusta.

Biosfäärialue koostuu kolmesta vyöhykkeestä, joissa ihmistoiminnan määrä vaihtelee. Sen ydinalue koostuu arvokkaista luontoalueista. Puskurivyöhykkeen tehtävä on lieventää yhteistoiminta-alueen haitallisia vaikutuksia luontoalueisiin. Yhteistoiminta-alue on puolestaan tiheämmin asuttu ja voimaperäisemmän ihmistoiminnan alue. Suojeltua luontoaluetta ympäröivillä vyöhykkeillä voidaan harjoittaa kestävää taloutta ydinalueen luonto- ja kulttuuriarvoja tai ekosysteemipalveluja tuhoamatta.

Biosfäärialueet sopivat erityisen hyvin luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön mallialueiksi. Suomen aloitteesta Kansainvälinen Biodiversiteettisopimus ehdotti, että UNESCO:n maailmanlaajuinen biosfäärialueverkosto voisi toimia ekosysteemilähestymistavan tutkimuksen ja soveltamisen mallialueina.

Ehdotukseen liittyen Suomen ympäristökeskus on toteuttanut Pohjois-Karjalan biosfäärialueella laajapohjaista SuoEko-hanketta, jossa arvioidaan ja arvotetaan soiden ja turvemaiden ihmisille tarjoamia uusiutuvia hyötyjä. Pohjois-Karjalan biosfäärialue valittiin kohteeksi myös siksi, että alueelta on kertynyt runsaasti tutkimustietoa sen 20-vuotisen taipaleen ajalta.

Magaliesbergin biosfäärialuehanke - tavoitteena ihmisen ja luonnon välinen tasapaino

Suomen ympäristökeskus ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat tehneet tuloksellista biosfäärialueyhteistyötä myös Etelä-Afrikan Gautengin ja North West -provinssien hallinnon kanssa. Yhteistyön avulla ollaan perustamassa uusi biosfäärialue Magaliesbergin ainutlaatuiseen vuoristoon, joka on koti sadoille eläin- ja kasvilajeille, muun muassa yli 450 lintulajille, 90 nisäkäslajille, 80 matelijalajille sekä 130 puulajille.

Tavoite on kehittää alueen asukkaiden toimeentulomahdollisuuksia, parantaa heidän elinympäristönsä sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia olosuhteita sekä edistää sosiaalista, kulttuurista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä maankäytön ohjauksen ja ympäristöystävällisten mallihankkeiden avulla. Yhteistyön aikana on saatu eväitä myös Päijänne-Vesijärvi -biosfäärialueen valmisteluun.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan biosfäärialue
Erikoistutkija Timo J. Hokkanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, 
puh. 0400 88 47 69, etunimi.sukunmi@ely-keskus.fi

Biosfäärialueet
Johtava tutkija Raimo Heikkilä, Suomen ympäristökeskus, 
puh. 050 352 0888, etunimi.sukunmi@ymparisto.fi

Magaliesberg-hanke ja Päijänne-Vesijärvi -biosfäärialoite
Luonnonsuojelupäällikkö Päivi Halinen, Keski-Suomen ELY-keskus, 
puh. 0400 211 288, etunimi.sukunmi@ely-keskus.fi

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön

Näkymä Kolilta Pieliselle, joka osaksi kuuluu Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen. Kuva Timo Hokkanen.

Kulttuuri- ja maalaismaisemat ovat tärkeä osa biosfäärialuetta siinä missä suojellut luontoalueet. Kuva Timo Hokkanen.


Kohderyhmä: