Kuva: Pirjo Ferin

Talven lumimäärän ja paksujen jokijäiden myötä suuren kevättulvan riski on korkein rannikkovesistöissä Suomenlahden itäosista Etelä-Pohjanmaalle, jos lumi sulaa nopeasti. Näillä alueilla lunta on selvästi ajankohdan keskiarvoa enemmän. Pohjois-Suomessa lumitulvariski on keskimääräistä pienempi, jääpadot voivat toki paikallisesti aiheuttaa yllätyksiä.

Runsas lumimäärä aiheuttaa tulvariskin varsinkin Etelä-Pohjanmaalla ja etelärannikon sekä Lounais-Suomen pienissä joissa. Kyrönjoella ja Lapuanjoella kevään tulvahuipusta on tulossa selvästi viimekeväistä suurempi.

- Jääpatotulvien riski on suuri tavallista paksumpien jokivesistöjen jäiden vuoksi. Tulvat ajoittunevat tämän hetken sääennusteiden ja kevään keskimääräisten säiden mukaan etelärannikolla huhtikuun puolivälin tienoille, Lounais-Suomessa hieman aikaisemmin ja Pohjanmaalla hieman myöhemmin. Virtaamat saattavat lähteä Etelä-Suomessa hienoiseen kasvuun viikon päästä, SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehviläinen toteaa.

• Johtava hydrologi Bertel Vehviläisen haastattelu 24.3.2011 -video (wmv)

Tulvavaroitusjärjestelmä ja tulvaennusteet auttavat viranomaisia vesitilanteen seurannassa ja tarvittaessa tulvantorjuntaan liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa ja käynnistämisessä. Alueelliset ympäristökeskukset vastaavat tulvantorjunnasta yhteistyössä kunnan pelastusviranomaisten kanssa.

Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa lunta on yli kattojen peruslumikuorman

Suojasäät eivät ole vielä merkittävästi pienentäneet lumikuormia. Itä- ja Pohjois-Suomessa lumikuormat ovat kasvaneet viimeisen viikon aikana. Etelärannikolla sekä Porista ja Tampereelta Vaasan korkeudelle ulottuvalla alueella lumikuorma on nyt 120–160 kg/m², Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa enimmäkseen 140–190 kg/m². Muualla maassa lunta on vähemmän. Pienimmillään lumikuorma on Etelä-Lapissa, Lounais-Suomessa ja Hämeessä noin 90 kg/m^2. Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella lumimäärä on huomattavasti keskimääräistä maaliskuun puoliväliä suurempi, valtaosassa Lappia pienempi.

Lumen tiheys katolla on monin paikoin yli 250 kg/m³, jolloin 50 sentin lumikerros painaa yli 125 kg/m² ja metrin kerros yli 250 kg/m². Etelässä keväinen auringonpaiste sulattaa lunta katoilta, ja näiltä onkin mitattu yli 300 kg/m^3:n tiheyksiä. Länsirannikolla lumikuorma on nyt monin paikoin suurempi kuin vuosina 1955–1969 rakennettujen rakennusten peruslumikuorma, ja Etelä-Pohjanmaalla onkin tapahtunut maataloushallien kattosortumia.

Katoille lunta kertyy eri tavalla kuin maastoon, ja joihinkin kohtiin lunta voi kinostua paljon, jopa kaksi kertaa maaston lumikuorma. Kiinteistönomistajien onkin seurattava kattojen lumikuormaa aktiivisesti ja järjestettävä tarvittaessa lumenpoisto. Katolla oleva lumi ja jää saattaa erityisesti suojasäällä liukua yllättäen alas. Tämä saattaa aiheuttaa vaarallisia tilanteita.

Kokonaisjäänpaksuudessa ei suuria muutoksia  

Järvijäiden kokonaispaksuudet eivät maaliskuun 10.–20. päivän välillä juuri muuttuneet. Etelä- ja Keski-Suomessa teräsjää oheni paikoitellen 1–2 cm. Jäänpaksuudet olivat maaliskuun 20. päivänä tehdyissä mittauksissa lähes koko maassa 50–70 cm.  Maan etelä- ja keskiosissa jäät ovat edelleen 5–10 cm ajankohdan pitkän ajan keskiarvoja paksumpia, Pohjois-Suomessa keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella. Maan etelä- ja keskiosissa kohvajään osuus kokonaisjäänpaksuudesta on suuri, jopa selvästi yli puolet. Pohjois-Suomessa kohvajäätä on noin 5–10 cm.

Jäällä tulee liikkua varovasti, sillä virtapaikoissa jää voi olla hyvinkin ohutta ja haurasta.

Lisätietoja:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,puh. 040 561 5533,etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus, SYKE,, puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kehitysinsinööri Kimmo Söderholm, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 547, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi