Kuluva kesä on ollut päiväperhosille suotuisa, mutta kuitenkin tavanomainen. Enemmistö päiväperhoslajeista on runsastunut heikosta edellisvuodesta, tosin monet lajit ovat myös vähentyneet. Lämpimän alkukesän ansiosta perhoskesä eteni etuajassa. Päiväperhosia on kuitenkin ollut runsaasti lennossa vielä elokuun alussakin.
Sitruunaperhonen © Janne Heliölä
Suomen ympäristökeskuksen keräämien ennakkoarvioiden perusteella kuluva perhoskesä on ollut hieman edellistä kesää parempi, mutta jokseenkin tavanomaista tasoa. Elokuun alkuun mennessä päiväperhosten havaintomäärät olivat nousseet 66 prosenttia suuremmaksi kuin edellisvuonna. Myös yksittäisissä päiväperhoslajeissa oli enemmän runsastuneita (37 lajia) kuin vähentyneitä (21 lajia).
Päiväperhosille kesä sääolosuhteet ovat olleet varsin suotuisat. Hellepäiviä on ollut runsaasti, mutta liialta kuivuudelta on monin paikoin vältytty. Lämmin alkukesä nopeutti perhosten toukkien kehitystä ja aikaisti useimpien perhoslajien lentoaikaa. Tosin heikon edelliskesän vuoksi monen lajin kannat ovat olleet normaalia pienempiä.
Isonokkosperhonen on kotiutumassa maahamme
Haapaperhonen ja paatsamasinisiipi ovat esiintyneet erityisen runsaslukuisina. Niiden ohella myös tummapapurikko ja tesmaperhonen ovat selvästi runsastuneet. Komea keisarinviitta sekä karttaperhonen ovat edelleen jatkaneet levittäytymistään uusille elinalueille. Sitä vastoin useimmat niittyjen sinisiivet ja kultasiivet ovat olleet viime vuoden tavoin vähälukuisia. Myös vaeltavia päiväperhoslajeja on tavattu melko niukasti.
Viime kesänä maahamme vaelsi suuria määriä isonokkosperhosia, jotka onnistuivat sekä talvehtimaan että lisääntymään maassamme. Laji näyttää saaneen Suomessa vahvan jalansijan.
Viime viikkoina päiväperhosten määrät ovat jo selvästi laskeneet. Syyskesälle tyypillisistä lajeista lanttu- ja nokkosperhoset ovat olleet erityisen vähälukuisia. Sitä vastoin sitruunaperhosia on esiintynyt tavanomaista runsaammin.
Pitkäjänteistä perhosseurantaa
Suomen ympäristökeskuksen koordinoima päiväperhosseuranta aloitettiin vuonna 1999. Pitkäjänteinen seuranta on tarpeen, koska päiväperhosten kannat vaihtelevat suuresti lähinnä sääoloista riippuen. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen satunnaisvaihtelun takana piilevät vaihtelut.
Seuranta on keskittynyt maatalousalueille, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä. Seuranta perustuu vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa seurannan kautta.
Lisätietoja
Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 5098 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kesällä 2013 runsastuneita ja vähentyneitä päiväperhoslajeja
Pylväät oikealle: saldoluku plussalla: havainnoijat arvioivat lajin runsastuneen edellisvuodesta.
Pylväät vasemmalle: saldoluku miinuksella: lajin katsottiin vastaavasti vähentyneen.
Tesmaperhosen ja nokkosperhosen havaintomäärät viikoittain
Aiemmat tiedotteet
(SYKE 14.8.2012)
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
Aurinkotähdellä ruokaileva sitruunaperhonen on ollut syyskesällä tavanomaista runsaslukuisempi. Kuva Janne Heliölä.