Tulvakeskus tiedottaa
Kaivuri purkaa hyydepatoa Sanginjoella 7.1.2016 © Kuva: Auvo Hekkala, Pohjois-Pohjanman ELY-keskus
Kireimmät pakkaset hellittävät tänään tai huomenna, mutta hyydepatojen muodostuminen jääkannettomiin jokiin ja koskipaikkoihin on edelleen mahdollista, koska sää kuitenkin jatkuu erittäin kylmänä. Tilanne helpottuu, kun ongelmallisten jokien jääkansi kasvaa vähitellen. Hyydepatojen poistaminen on kääntänyt vedenkorkeudet laskuun monissa hyydetulvakohteissa.
Jokien vedenpinnat ovat hyyteen vuoksi nousseet tavanomaista korkeammalle Pohjanmaalla mm. Ii-, Sangin-, Kiiminki-, Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lapuanjoella. Esimerkiksi Haukiputaalla Kiiminkijoella ja Kalajoen Niskakoskessa hyyde on nostanut joen pintaa 1 - 1,5 metriä. Kummassakaan paikassa joen pinta ei ole tammikuussa ollut näin korkealla vuosikymmeniin. Haukiputaalla nousu jatkuu edelleen.
Tulvavaroituksia ja vesitilannetta voi seurata
jatkuvasti päivittyvältä kartalta. Kartan symbolien selitykset löytyvät
Varoitukset-sivulta. © Kuva: SYKE
Jokien jääkannen muodostumista on autettu pienentämällä tilapäisesti säännösteltyjen järvien juoksutuksia. Tämä on auttanut tilannetta ainakin Pyhäjoella, Kokemäenjoella ja Oulujoella.
Hyydeongelmia on torjuttu myös kaivinkoneilla ja räjäyttämällä. Hyydetorjunta on pitänyt Ely-keskuksia kiireisinä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa oli samaan aikaan meneillään jopa 19 hyydepatokohdetta, joista suurin osa on vaatinut toimenpiteitä. Hyydeongelmat ovat myös uusiutuneet monissa kohteissa.
Myös vesivoimalaitoksilla on ollut ongelmia hyyteen kanssa ja säännöstelypatojen luukkuja jouduttu sulattelemaan höyryllä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole syntynyt merkittäviä tulvavahinkoja.
Hyydetulvat kastelleet monin paikoin mökkejä ja saunarakennuksia
Talven ensimmäiset hyydetulvat ajoittuivat jo joulun alle ja pahentuivat tammikuun alun kireiden pakkasten myötä. Pakkanen on aiheuttanut paikallisia hyydetulvia monin paikoin esimerkiksi Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muun muassa Äyskoskessa Tervossa, Pitkäkoskessa Pielavedellä, Koutajoella Keiteleellä, Kohisevanjoella Rantasalmella sekä Sanginjoen Aittokoskessa vesi on aiheuttanut vahinkoa kesämökkeille ja rantasaunoille. Koskenjoella Kiuruvedellä omakotitaloja oli vaarassa kastua.
Näin hyydetulvat syntyvät
Hyydetulvien syntyyn on vaikuttanut jokien ajankohtaan nähden suuret virtaamat, jotka ovat hidastaneet suojaavan jääkannen muodostumista.
Hyydepadot syntyvät, kun vesi kylmän sään vaikutuksesta alijäähtyy ja jokeen alkaa muodostua ns. suppojäätä. Suppojää voi tarttua jokea paikoin peittävän jääkannen alle, vesirakenteisiin tai uoman pohjaan muodostaen joen virtausta estäviä ja äkillisiäkin tulvia aiheuttavia hyydepatoja. Lue lisää
Tulvatilanteen seuranta
Twitter
Tulviin varautuminen
Lisätietoja
Tulvatilanne ja ennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 731
Hydrologi Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 734
Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 135
.............................................................................
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.