Itämeren pääaltaalta työntynyt vesi heikentänyt happitilannetta läntisellä Suomenlahdella

Tiedote 17.7.2014 klo 9.00

Happitilannekartta 2013-2014

Kuvat 1. ja 2.: Syvän veden happipitoisuus alkukesällä 2013 ja 2014. Punaisilla alueilla pohjan läheinen vesi on hapetonta ja sisältää rikkivetyä.
 

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Aranda teki touko-kesäkuussa kaksi tutkimusmatkaa Suomenlahdella, Pohjanlahdella ja Itämeren pääaltaalla. Pääaltaan koillisosassa ja läntisellä Suomenlahdella happitilanne oli selvästi huonompi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Myös syvän veden rikkivetypitoisuudet olivat usealla läntisen Suomenlahden asemalla poikkeuksellisen korkeita ja rikkivetyä havaittiin joillakin sellaisilla asemilla, joilla sitä ei ole esiintynyt aiemmin 2000-luvulla.

”Otettujen näytteiden perusteella hapetonta pohjanläheistä vettä on kevään aikana virrannut pääaltaalta läntiselle Suomenlahdelle sekä pääaltaan koillisosaan. Hapettomuuden takia pohjan tila on huonontunut ja pohjaeläinten määrä vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna”, sanoo Arandan matkanjohtaja, erikoistutkija Mika Raateoja SYKEstä.

Itäisen Suomenlahden happitilanne oli puolestaan hyvä, sillä pääaltaan vähähappinen vesi ei virrannut niin pitkälle itään. Samoin Selkämeren happitilanne oli hyvä, sillä Itämeren pääaltaan syvä hapeton vesi ei pääse työntymään Pohjanlahdelle.

Vanhoista tiedoista etsitään uusia tuloksia

Suomenlahden tilan vaihtelun syihin etsitään vastauksia pitkän aikavälin seuranta-aineistojen ja muun tutkimustiedon avulla.

”Yhteisen Suomenlahti-vuoden ansiosta olemme saaneet käyttöön mittaustuloksia Suomenlahdelta yli 15 vuoden ajalta Virosta, Venäjältä ja Suomesta,” kertoo Suomenlahti-vuoden koordinaattori, johtava tutkija Kai Myrberg SYKEstä.

”Analysoimalla tämän laajan, koko Suomenlahden kattavan aineiston saamme ensimmäistä kertaa näin tarkkaa tietoa siitä, mikä on Suomenlahden ja Itämeren vuosittaista, luonnollista vaihtelua ja millaisia vaikutuksia ihmistoiminnalla puolestaan on”, toteaa SYKEn merikeskuksen johtaja Mari Walls.

Suomenlahden tilaa seurataan teemavuonna 2014 poikkeuksellisen laajasti Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyönä. Syksyllä 2015 julkaistaan Suomenlahden tila-arvio, joka perustuu teemavuonna tehtyyn tutkimukseen.

Suomenlahden tila ja siihen vaikuttavat tekijät ovat esillä SuomiAreenassa perjantaina 18.7. ”Suomenlahden kivat ja kurjat uutiset”-paneelikeskustelussa. Aihetta pohtivat Pidä Saaristo Siistinä ry.n pääsihteeri Aija Bäckström, ympäristöministeri Ville Niinistö, John Nurmisen säätiön rehevöitymishankkeiden johtaja Marjukka Porvari, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen sekä SYKEn merikeskuksen johtaja Mari Walls.
 

Kuvat 3. ja 4.: Happiprofiilit Gotlannin syvänteeltä itäiselle Suomenlahdelle alkukesällä 2013 ja 2014. Punaisilla alueilla pohjan läheinen vesi on hapetonta ja sisältää rikkivetyä.

Happiprofiili 2013

Happiprofiili 2014

 

Kuvat 5. ja 6.: Suolaisuusprofiilit Itämeren pääaltaalta itäiselle Suomenlahdelle alkukesällä 2013 ja 2014.

Suolaprofiili 2013

Suolaprofiili 2014


Lisätietoja

Johtaja Mari Walls, SYKEn merikeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 295 251 722

Erikoistutkija Mika Raateoja, SYKEn merikeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 295 251 536

Johtava tutkija Kai Myrberg, SYKEn merikeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 295 251 441

Viestintäasiantuntija Saara Reinimäki, SYKEn merikeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 295 251 613
 

Kuvia mediakäyttöön:

Kuva 1. Syvän veden happipitoisuus alkukesällä 2013. Punaisilla alueilla pohjan läheinen vesi on hapetonta ja sisältää rikkivetyä. (jpg, 168 kt)

Kuva 2. Syvän veden happipitoisuus alkukesällä 2014. Punaisilla alueilla pohjan läheinen vesi on hapetonta ja sisältää rikkivetyä. (jpg, 170 kt)

Kuva 3. Happiprofiili Gotlannin syvänteeltä itäiselle Suomenlahdelle alkukesällä 2013. Punaisilla alueilla pohjan läheinen vesi on hapetonta ja sisältää rikkivetyä. (jpg, 198 kt)

Kuva 4. Happiprofiili Gotlannin syvänteeltä itäiselle Suomenlahdelle alkukesällä 2014. Punaisilla alueilla pohjan läheinen vesi on hapetonta ja sisältää rikkivetyä. (jpg, 195 kt)

Kuva 5. Suolaisuusprofiili Itämeren pääaltaalta itäiselle Suomenlahdelle alkukesällä 2013. (jpg, 173 kt)

Kuva 6. Suolaisuusprofiili Itämeren pääaltaalta itäiselle Suomenlahdelle alkukesällä 2014.  (jpg, 176 kt)


Kohderyhmä: