Järviruokokasvusto. Kuva Raimo Heikkilä.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa hankkeessa pyritään kehittämään järvikunnostusta ja siihen liittyvää yritystoimintaa. Tavoitteena on kytkeä ne osaksi kestävää kehitystä ja paikallista elinkeinotoimintaa. Yhdistämällä kunnostukseen bioenergian tuotanto, maanparannusaineen hankinta sekä prosessitekniikan raaka-aineiden tuotto voidaan järvien kunnostamisen kannattavuutta ja työllistävyyttä parantaa merkittävästi.

"Järviruoko energiaksi ja vesien tila paremmaksi – vesivarojen ja bioenergian käyttö kestävässä aluetaloudessa" -kehittämishankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskuksen lisäksi Joensuun tiedepuisto, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Joensuun kaupunki, Kiteen kaupunki sekä Liperin kunta. Hanke on kaksivuotinen (2011–2013) ja se on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama.

Hankkeen kohdealueet ovat suuret järvet Heposelkä ja Pyhäselkä sekä keskikokoinen, matala ja humuspitoinen järvi Ätäskö. Ekologisen tilan luokittelussa Heposelän ja Ätäskön tila on luokiteltu tyydyttäväksi ja Pyhäselän hyväksi.

Tavoitteena on ympäristön tilan parantaminen ja yritystoiminnan tukeminen

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on sen toteutusketjun eri vaiheisiin liittyvät yrittäjät, kuten kunnostus-, bioenergian tuotanto-, prosessitekniikka-, matkailu- ja maatalousyrittäjät. Hankkeen toivotaan tuovan työpaikkoja sekä parantavan ympäristö tilaa. Siltä odotetaan toimintamallia taloudellisesti kannattavasta kunnostusketjusta. Kohdejärville valmistellaan kunnostussuunnitelmat niin, että koko järven kattava kunnostus voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian.

Vuonna 2000 voimaan tullut Euroopan Unionin vesipolitiikan puitedirektiivi edellyttää hyvää ekologista tilaa ja sen saavuttamista sekä säilyttämistä pintavesissä. Umpeutuneet rannat vaikeuttavat virkistyskäyttöä ja alentavat rantakiinteistöjen arvoa. Lisäksi niihin sitoutunut kasviaines kuormittaa vesistöjä. Yleinen kuormituksen väheneminen ja veden laadun paraneminen eivät juuri vaikuta näihin vuosikymmenten aikana syntyneisiin rantavyöhykkeiden laajoihin kasvillisuusalueisiin ja liettyneeseen pohjaan. Rantojen tilan parantaminen edellyttääkin aktiivisia kunnostustoimia.

Lisätietoja

Johtava tutkija Raimo Heikkilä, Suomen ympäristökeskus
Joensuun toimipaikka
puh. 050 3520 888, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi