|
|
|
|
Huonokuntoinen kaivonkansi
on turvallisuusriski. Se myös
mahdollistaa pieneläinten ja
epäpuhtauksien pääsyn kaivoon.
Kuva: Erkki Santala
|
Kevään sulamis- ja sadevedet ovat voineet heikentää kaivojen veden laatua varsinkin alavilla mailla ja lähellä vesistöjä. Myös rinnealueille rakennetut kaivot ovat alttiina pintavesille, jos kaivon pengerrys ja yläosan eristys ovat riittämättömät.
Tavallisimpia epäpuhtauksia sulamis- ja sadevesissä ovat humus, mineraalihiukkaset ja orgaaniset epäpuhtaudet. Ne voivat aiheuttaa juomaveteen muun muassa vierasta hajua, väriä tai makua.
Tarkasta sadevesien valuminen ja kaivon rakenteet
Keväisin on syytä pitää huolta siitä, että sulamis- ja sadevedet johdetaan poispäin kaivosta. Lisäksi tulee katsoa, että kaivon ulko- ja sisäpuoliset rakenteet ovat kunnossa ja että kaivon kansi on paikoillaan ja tiivis. Etenkin kaivon yläosan rakenteet ovat riskialttiita, jos routasuojaus on puutteellinen. Jos kaivoon on päässyt pieneläimiä tai muita epäpuhtauksia, ne kielivät saumojen tiivistyksen puutteesta ja desinfioinnin tarpeesta.
Lisäksi tulee säännöllisesti huolehtia kaivon asianmukaisesta tuuletuksesta ja tuuletusputken puhtaudesta.
Kaivon tyhjentäminen ja huoltaminen
Kaivo kannattaa tyhjentää keväisin ennen sen käyttöönottoa raikkaan veden saamiseksi varsinkin, jos kaivo on ollut talvella vähäisessä käytössä. Samalla on hyvä tehdä mahdolliset pesu- ja huoltotoimenpiteet.
Rengaskaivosta voi tyhjennyksen yhteydessä tarkastaa kaivon pohjalla olevan suodatinhiekan puhtauden, koska kaivoihin kertyy yleensä ajan mittaan lietettä, joka voi heikentää veden saatavuutta ja laatua. Porakaivosta lietettä ei pysty itse silmämääräisesti havaitsemaan. Rengaskaivosta liete poistetaan pesemällä kaivo ja vaihtamalla suodatinhiekka, porakaivolle suoritetaan painehuuhtelu.
Kaivourakoitsijat ja laboratoriot apuna
Pesussa, kunnostuksessa ja mahdollisessa kaivon desinfioinnissa kannattaa kääntyä kaivourakoitsijan puoleen varsinkin, jos omat välineet ovat puutteelliset tai on epävarma toimenpiteiden suorittamisesta. Ennen kaivon käyttöönottoa kannattaa toimittaa vesinäyte analysoitavaksi lähimpään talousvesiä tutkivaan laboratorioon. Näyte otetaan aikaisintaan noin viikon kuluttua kaivon pesusta tai kunnostuksesta. Analyysitulokset voi syöttää Kaivoveden analyysitulkkiin (linkki lisätiedoissa), joka kertoo, minkä laatuista vesi on ja mitä kaivolle on mahdollisesti tehtävissä veden laadun parantamiseksi.
Pohjaveden korkeudet Keski- ja Itä-Suomessa keskimääräistä matalammalla
Huhtikuun alkupuolella pohjaveden pinnat nousivat Etelä- ja Länsi-Suomessa, ja pohjaveden korkeus on nyt monin paikoin 0–30 cm yli pitkän ajan keskiarvon. Keski- ja Itä-Suomessa pohjaveden pinnat lähtivät nousuun huhtikuun loppupuolella, mutta ovat pääasiallisesti vielä 20–40 cm keskimääräistä matalammalla. Paikoitellen pohjavesi on jo keskimääräistä korkeammalla johtuen pohjavesimuodostumien eroavaisuuksista. Pohjois-Suomessa pohjaveden pinnat ovat 5–30 cm alle keskimääräisen, mutta pinnankorkeudet tulevat nousemaan toukokuun aikana.
SYKEn päivittämiltä verkkosivuilta voi seurata pohjavesiasemakohtaisia pinnankorkeuksia.
Lisätietoja
Tutkija Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
Vesikeskus/Vesivarayksikkö
puh. 0400 148 569, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
Vesikeskus/Sisävesiyksikkö
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE
Vesikeskus/Sisävesiyksikkö
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi