Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kevyen liikenteen terveyshyödyt ovat Suomessa liikenteen yhteenlaskettuja terveyshaittoja suuremmat

Tiedote 22.4.2021 klo 8.01
Liikennettä Mannerheimintiellä. Ruskeasuo, Helsinki. © Rodeo.fi

Kotimaisen liikenteen aiheuttaman melun, ilmansaasteiden ja onnettomuuksien kansanterveyshaitat ovat Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa pienemmät, kuin kevyeen liikenteeseen, eli kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvän fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt.

Suomen ympäristökeskuksen SYKEn, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimuksessa tutkittiin kotimaisen kevyen liikenteen ja tie-, raide- ja lentoliikenteen terveysvaikutuksia Suomessa ja erikseen suurimmissa kaupungeissa. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen kattava yhteenveto liikenteen terveysvaikutuksista Suomessa ja yksi harvoista tällaisista tutkimuksissa maailmanlaajuisestikin.

”Kansainvälisissä tutkimuksissa on aikaisemmin saatu viitteitä siitä, että kävelyn ja pyöräilyn kansanterveyshyödyt voivat olla yhtä suuria kuin liikenteen kokonaisuudessaan aiheuttamat haitat, mutta tässä tutkimuksessa pystyimme ensimmäisen kerran vertaamaan hyötyjä ja haittoja Suomen osalta ja todentamaan, että Suomessa hyödyt ovat nykytilanteessa selvästi haittoja suuremmat”, sanoo tutkimuksen johtaja Marko Tainio SYKEstä.

Koko maan tarkastelussa onnettomuudet aiheuttavat suurimmat liikenteen terveyshaitat, kun taas kaupungeissa korostuvat liikenteen melun haitat

Tutkimuksessa arvioitiin kotimaisen liikenteen päästöistä peräisin olevien pienhiukkasten, liikenteen tuottaman melun ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamia terveyshaittoja. Lisäksi arvioitiin kevyen liikenteen, eli kävelyn ja pyöräilyn terveydellisiä hyötyjä. Kansanterveysvaikutukset arvioitiin koko Suomen väestölle ja erikseen yhdentoista kaupungin väestölle. Liikenteen päästöjen ilmastovaikutuksia ei tarkasteltu tässä tutkimuksessa.

Koko maan osalta suurin haitta aiheutui kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista, jotka muodostivat noin 2/3 kaikista tarkastelluista terveyshaitoista. Tarkastelluissa kaupungeissa liikenteen melu aiheutti kuitenkin suurimman osan haitoista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa liikennemelu aiheutti yli puolet kaikista terveyshaitoista. Tulosten ero johtuu erityisesti siitä, että kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista suurin osa tapahtuu maanteillä kaupunkien ulkopuolella, kun taas kaupungeissa liikenteen keskittyminen nostaa melutasoja siellä, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat.

Oulussa ja Joensuussa korostuvat pyöräilyn terveyshyödyt

Kevyeen liikenteeseen liittyvän fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt olivat liikenteen terveyshaittoja suuremmat niin Suomessa kuin kaikissa tarkastelluissa kaupungeissakin. Suomessa ja useimmissa kaupungeissa noin 80 % hyödyistä tuli kävelystä, mutta Oulussa ja Joensuussa pyöräilyn hyödyt olivat noin kolmasosa kaikista hyödyistä.

Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa haittapainotettuina elinvuosina (DALY). Terveyshaitat arvioitiin noin 16 200 DALYn suuruiseksi ja hyödyt noin 31 400 DALYn kokoisiksi. © SYKE

Liikenne aiheuttaa melua ja ilmansaasteita

Liikenne on merkittävä ilmansaasteiden ja melun päästölähde Suomessa. Ilmansaasteista tässä tutkimuksessa tarkasteltiin pienhiukkasia, joita leviää hengitysilmaan pakokaasun mukana ja nousee tien pinnasta pölyn muodossa. Lisäksi tarkasteltiin työkoneista syntyviä hiukkaspäästöjä. Kotimaisten päästöjen lisäksi liikenteen pienhiukkasia leviää suomeen muista maista kaukokulkeuman mukana, mutta näitä vaikutuksia ei huomioitu tässä tutkimuksessa.

Melua syntyy puolestaan autoista, junista, raitiovaunuista ja lentoliikenteestä. Melu aiheuttaa erityisesti univaikeuksia ja ärsyyntyneisyyttä, mutta melulle altistuminen lisää myös sairastavuutta ja kuolleisuutta iskeemisille sydäntaudeille.

Onnettomuuksien, melun ja pienhiukkasten terveyshaitat 100 000 asukasta kohden eri kaupungeissa. Melualtistusaineiston puuttumisen vuoksi melun tautitaakkaa ei ole arvioitu Joensuulle. © SYKE

Kävely ja pyöräily luovat terveyshyötyjä

Kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjä arvioitiin vuoden 2016 Henkilöliikennetutkimuksen keräämiin liikkumistietoihin perustuen. Arviossa huomioitiin matkoihin liittyvä kävely ja pyöräily ja myös matkaketjut, eli kävely ja pyöräily osana esimerkiksi joukkoliikennevälineen käyttöä. Kävely ja pyöräily ovat molemmat fyysistä aktiivisuutta, joka on yhdistetty lukuisissa tutkimuksissa useisiin positiivisiin terveysvaikutuksiin, eliniän pidentyminen mukaan lukien. Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa aikuisille reipasta liikkumista 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Suositustasoon pääsee, jos esimerkiksi kävelee tai pyöräilee töihin viisi kertaa viikossa, aina 15 minuuttia kerrallaan.

Terveysvaikutuksia yhdisteltiin hyödyntäen tautitaakkamenetelmää

Kokonaisterveysvaikutuksia arvioitiin käyttäen tautitaakkamenetelmää. Sen avulla voidaan verrata erilaisia terveysvaikutuksia käyttäen samaa yksikköä, jolloin mielekäs vertailu riskitekijöiden välillä on mahdollista. Tautitaakan yksikkö on DALY (Disability Adjusted Life Years, haittapainotetut elinvuodet), ja yksi DALY vastaa yhtä sairauden, onnettomuuden tai kuoleman vuoksi menetettyä vuotta.

”Tautitaakkamenetelmällä voidaan arvioida niin sairauden tai vamman vuoksi aiheutunutta terveyden menetystä kuin myös kuoleman aiheuttamia elinvuosien menetyksiä. Esimerkiksi liikenneonnettomuuksista aiheutuneet loukkaantumiset voivat aiheuttaa huomattavia terveydenmenetyksiä myös silloin, kun loukkaantuminen ei johda kuolemaan. Tässä työssä otettiin huomioon terveyden menetykset liikennemelun osalta, muuten keskityttiin kuolleisuusvaikutuksiin”, sanoo tutkija Heli Lehtomäki THL:stä.

Tutkimuksessa tarkastelluista vaikutuksista fyysinen aktiivisuus lisää niiden elinikää, jotka pyöräilevät ja kävelevät, kun taas melulle ja ilmansaasteille altistuminen laskee elinikää väestötasolla.

Useiden eri tutkimuslaitosten yhteistyötä

Nyt julkaistu tutkimus on tehty useiden eri tutkimuslaitosten yhteistyönä, hyödyntäen aikaisemmissa tutkimuksissa kehitettyjä aineistoja ja menetelmiä. Tutkimusta on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) CLIMATE-NUDGE (2020–2023) hankkeen kautta. 

Julkaisu

Lisätietoja

  • Johtaja Marko Tainio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 127, etunimi.sukunimi@syke.fi

Kohderyhmä: