Tiedote 21.10.2016 klo 11.23
Kuva: Eija Putkuri
Sää on jatkunut viimeisen kuukauden ajan hyvin vähäsateisena, minkä takia pohjavedet ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisesti laskeneet. Myös järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat laskeneet keskimääräistä alemmas Lounais-Suomesta Itä-Suomeen ja aina Kainuuseen asti ulottuvalla alueella. Syyskuun puolivälistä tähän päivään asti laskettu sadekertymä on suuressa osassa Etelä- ja Keski- Suomea ollut alle puolet vastaavan ajankohdan keskimääräisestä sademäärästä.
Erityisesti Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla pohjavedet alhaalla
Pohjavedet ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisesti edelleen laskussa, koska syyssateet eivät ole täyttäneet pohjavesivarastoja. Varastot voivat täyttyä, jos sateita saadaan ennen maan routaantumista ja pysyvää lumipeitettä.
Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla pohjavesien pinnat ovat 40-60 cm keskiarvoja alempana. Kuivuus ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, sillä pohjavesien pinnat ovat toistaiseksi 10-20 cm ylempänä kuin edellisenä kuivana syksynä vuonna 2006 ja 50-70 cm ylempänä kuin vuosina 2002-2003. Maan etelä- ja keskiosissa pinnat ovat kuivilla alueilla 20–40 cm alle keskiarvojen.
Vedenhankinta pohjautuu suuriin pohjavesimuodostumiin, jossa vedenkierto on hitaampaa. Suurissa pohjavesimuodostumissa maan etelä- ja keskiosissa pohjavedet ovat lähellä keskiarvoja, -5 – +5 cm. Maan pohjoisosissa suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat +30–40 cm keskiarvojen yläpuolella.
Pienissä ja keskisuurissa muodostumissa, johon osittain yksityiskaivojen vesihuolto perustuu, pohjaveden kierto on nopeampaa.
Vedenkorkeudet jäävät monin paikoin keskimääräistä alemmaksi
Järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet keskimääräistä alemmas erityisesti Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Esimerkiksi Längelmäveden vedenkorkeus on 15 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Järvi-Suomessa suuri osa luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksista on vielä sateisen loppukesän johdosta lähellä ajankohdan keskitasoja, mutta useimpien järvien pintojen ennustetaan jäävän loppusyksyn aikana huomattavasti keskimääräistä alemmaksi. Vedenkorkeuksien laskun ennustetaan vähitellen hidastuvan ja marraskuussa todennäköisesti lähes pysähtyvän, mutta samalla ero ajankohdan keskimääräiseen tasoon kasvaa, sillä tyypillisesti järvien pinnat nousevat loka- ja marraskuussa.
Lapissa ja Kuusamon seudulla järvien vedenkorkeudet ovat puolestaan runsassateisen kesän jäljiltä edelleen keskimääräistä korkeammalla, mutta sielläkin laskussa. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat yli puoli metriä ja Inarijärven pinta noin 15 cm korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Lisäksi Saimaan vedenkorkeus on vielä 10 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella.
Jokien virtaamat ovat keskimääräistä pienempiä koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta. Jokien vedenkorkeus on suistoissa alhainen sekä pienen virtaaman että alhaisen merivedenkorkeuden takia. Esimerkiksi Salon Moisionkoskessa Uskelanjoen ja Porissa Kokemäenjoen vedenkorkeudet ovat huomattavasti tavanomaista tasoa alempana. Niiden vedenkorkeudet ovat laskeneet puolisen metriä lokakuun aikana. Lähipäiville ei ole ennustettu merkittäviä sateita, joten vesitilanne jatkuu kuivana.
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Lisätietoja
Pohjavedet
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pintavedet
Hydrologi Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1652, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi