Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Laajoissa vesistöhankkeissa eripurasta yhteisymmärrykseen monitavoitearvioinnilla

Tiedote 24.10.2011 klo 12.00

Mika Marttunen

Monimutkaiset ympäristöongelmat ja kansalaisten odotukset vaativat yhä enemmän päätöksenteolta ja sitä tukevilta menetelmiltä. Menetelmien olisi tuettava laajojen kokonaisuuksien hahmottamista sekä eri sidosryhmien osallistumista ja niiden näkemysten huomioonottamista. Johtava asiantuntija Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta on kehittänyt väitöskirjassaan monitavoitteista päätösanalyysiä vuorovaikutteisessa vesistösuunnittelussa. Väitöskirjatyön keskeisiä havaintoja on, että monitavoitearvioinnin soveltamisen hyödyt riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin ne onnistutaan nivomaan osaksi suunnittelua ja päätöksentekoa.

Väitöstilaisuus on perjantaina 28.10. klo 12.00 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, os. E-sali, Otakaari 1, Espoo.

Uutta monitavoitearviointiin pohjautuvaa vuorovaikutteista työskentelytapaa on väitöskirjassa tarkastelluissa hankkeissa sovellettu menestyksellisesti mm. Pirkanmaan keskeisten järvien ja Päijänteen säännöstelyn kehittämisessä. Lisäksi lähestymistapaa on sovellettu viime vuosina mm. Mustionjoen ja Iijoen kalateiden - ja kunnostuksen suunnittelussa. Esimerkkitapauksissa on pyritty johdonmukaiseen ja vaiheittain etenevään suunnitteluun vesistön tilaa ja käyttökelpoisuutta parantavien toimenpiteiden määrittämiseksi lähtien vesistön nykytilasta ja eri sidosryhmien tavoitteista.

Monitavoitearviointi osaksi ympäristöhankkeiden suunnittelua

Vuorovaikutteisessa työskentelyssä sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti hankkeen tavoitteiden määrittämiseen, vaihtoehtojen muodostamiseen ja niiden arviointiin. Osallistujia kannustetaan arvioimaan erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja ja pohtimaan omia arvostuksiaan järjestelmällisesti.

Marttunen pitää monitavoitearviointiin perustuvaa työskentelyä välttämättömänä esim. laajojen tulvasuojelu-, vesivoima-, liikenne- ja tuulivoimahankkeiden vaikutusten ja vaihtoehtojen arvioinnissa. Laajoissa vesistöhankkeissa monitavoitearviointi on parantanut suunnittelun laatua ja sidosryhmäyhteistyötä sekä edistänyt yhteisen tahtotilan ja sopuratkaisujen löytymistä.

- Monissa vesistöhankkeissa on näkynyt myönteisesti se, että eri osapuolet pääsivät mukaan suunnitteluun alusta lähtien, ja heidän näkemyksiään arvostettiin, Marttunen sanoo.

- Toivon, että monitavoitearviointi olisi tulevaisuudessa olennainen osa merkittävien ympäristöön vaikuttavien hankkeiden suunnittelua, koska sen hyödyt ovat kiistattomat. Haasteena on varmistaa, että tulevaisuudessa on riittävästi asiantuntijoita, jotka osaavat soveltaa päätösanalyysiä.
Monitavoitearvioinnin perusteiden tuntemus kuuluu jokaisen ympäristöasiantuntijan metodisalkkuun, Marttunen toteaa.

Ympäristöhallinnossa monitavoitearvioinnin edut ovat jo laajalti tiedossa ja sitä hyödynnetään parhaillaan Pielisen juoksutusvaihtoehtojen vertailussa sekä tulvariskien hallinnan suunnittelun hankkeissa mm. Rovaniemellä.

Tietokonehaastattelut tärkeä osa vaihtoehtojen arvioinnissa

Hyödyllisiksi koetut tietokoneavusteiset haastattelut ovat olleet tärkeä osa vaihtoehtojen arviointia.  Haastateltava on joutunut niissä tavallista syvällisemmin punnitsemaan omia tavoitteitaan ja arvostuksiaan. Yhdistämällä osallistujan henkilökohtaiset arvostukset ja tutkimustieto on tarkasteltaville vaihtoehdoille laskettu hyvyyspainot, jotka kuvaavat vaihtoehtojen mieluisuutta haastateltaville. Numeroarvoja huomattavasti tärkeämpänä Marttunen pitää kuitenkin arvioinnin aikana tapahtuvaa oppimista.

Väitöskirjaa ohjasi professori Raimo P. Hämäläinen

Hankkeessa yhteistyöosapuolena ja väitöskirjan ohjaajana on toiminut professori Raimo P. Hämäläinen Aalto-yliopiston Systeemianalyysin laboratoriosta. Hämäläisen tutkimusryhmällä on pitkät perinteet monitavoitteisen päätöksenteon menetelmien kehittämisessä. Vesistöhankkeet ovat tarjonneet erinomaisen testiympäristön arvioida menetelmien toimivuutta myös käytännössä. Uusien menetelmien kehittämisessä on tärkeää, että ne ovat havainnollisia ja helposti ymmärrettävissä.

Mika Marttusen vastaväittäjänä toimii Dr Judit Lienert, the Swiss Federal Institute of Aquatic Science and Tehnology.

Lisätietoja

  • Johtava asiantuntija Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 469 450, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkki Mika Marttusen väitöskirjaan


Kohderyhmä: