Lapin ELY-keskus ja Tulvakeskus tiedottavat
Rovaniemen tulvahuippu on ohitettu. Tulva Koivusaaressa Rovaniemellä 25.5.2021. © Kuva: Lapin ELY-keskus
Lapin jokien virtaamat saavuttivat kevään huippunsa viime viikon lopulla. Lämmin sää sulatti lumet nopeasti ja vesisateet vauhdittivat jokien virtaamien kasvua. Ounasjoen vedenpinta nousi Kittilässä lähelle vahinkorajaa kuten viime keväänäkin, vaikka lumimäärä oli huomattavasti pienempi. Tornionjoen tulvahuippu oli selvästi tavanomaista korkeampi. Suuremmilta tulvavahingoilta on vältytty tänä keväänä.
Sään vaikutus näkyi selkeästi tulvan suuruudessa Ounasjoella, jossa lumen vesiarvo oli enimmillään vain noin 60 % siitä, mitä se oli viime vuonna harvinaisen runsaslumisen talven lopulla. Silloin lumi suli kuitenkin hitaammin kuin tänä keväänä eikä kevättulvan aikana tullut runsaita sateita. Nyt Kittilässä jäätiin lopulta hieman vahinkorajan alapuolelle, koska ilman kylmeneminen viikonvaihteessa hidasti loppujen lumien sulamista ja muutti vesisateet osin lumeksi.
Tornionjoen tulvahuippu tavanomaista korkeampi
Myös Tornionjoen tulvahuipusta tuli selvästi tavanomaista korkeampi. Tornionjoen alueella lunta oli keskimääräistä enemmän, tosin paljon vähemmän kuin viime vuonna. Jo toukokuun alussa näytti siltä, että keskimääräiset kevätvirtaamat ylitetään. Näin suurta tulvaa ei kuitenkaan pidetty todennäköisenä. Tulvapenkereiden ansiosta merkittäviltä tulvavahingoilta säästyttiin, mutta joitakin teitä ja kevyen liikenteen väyliä jouduttiin sulkemaan.
Virtaama ja vedenkorkeus Tornionjoen alajuoksulla ylittivät jopa viimevuotiset lukemat. Virtaama Karungissa oli suurimmillaan maanantaina, jolloin vuorokausikeskiarvoksi tuli 3005 m3/s, joka on vain hiukan pienempi kuin toukokuussa 2018 mitattu 3024 m3/s. Tällä vuosituhannella ei näiden lisäksi ole muita vuosia, jolloin virtaama olisi ollut yli 3000 m3/s. Vuodesta 1911 alkavan havaintojakson ennätys on kesäkuussa 1968 mitattu 3667 m3/s.
Muonionjoki, Kemijoki, Ivalojoki, Tenojoki ja Simojoki
Muonionjoen virtaamahuippu oli selvästi keskimääräistä kevättulvaa pienempi, mutta Muonionjoella on odotettavissa toinen huippu kesäkuun alulla, kun loput lumet korkeilla tunturialueilla sulavat.
Kemijoessa, toisin kuin sen sivujoessa Ounasjoessa, kevään suurin virtaama oli vain hiukan keskimääräistä suurempi. Tämä selittyy osin Kemijärven ja muiden säännösteltyjen järvien vaikutuksella. Säännöstely jakaa virtaamia pidemmälle aikavälille, jolloin suuren kevättulvan syntyminen vaatii yleensä lumen nopean sulamisen lisäksi myös suurta lumimäärää. Rovaniemellä ei ollut riskiä merkittävien tulvavahinkojen syntymisestä.
Ivalojoessa kevään virtaamahuippu oli hieman keskimääräistä suurempi. Tulvavahinkojen vaaraa ei ollut.
Tenojoessa toukokuun huippu jäi selvästi keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi. Ennusteen mukaan tunturien loppujen lumien sulaminen aiheuttaa vielä parin viikon kuluessa toisen virtaamahuipun, joka on luultavasti pienempi kuin ensimmäinen.
Myös Simojoessa kevättulva oli keskimääräistä pienempi.
Seuraa tulvatilannetta verkkosivuilla
Tulvatilannetta ja ennusteita voi seurata vesi.fi-palvelussa. Lisäksi voi hyödyntää seuraavia:
Seuraa tulvatilannetta Twitterissä:
Lisätietoja:
Johtava vesitalousasiantuntija Timo Alaraudanjoki, puh. 0295 037 282 (Lapin ELY-keskus)
Vesitalousasiantuntija Juha Kuivalainen, puh. 0295 037 391 (Lapin ELY-keskus)
Vesitalousasiantuntija Juha-Petri Kämäräinen, puh. 0295 037 406 (Lapin ELY-keskus)
Vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen, puh. 0295 037 354 (Lapin ELY-keskus)
Johtava hydrologi Noora Veijalainen, puh. 0295 251 159 (Suomen ympäristökeskus SYKE)
Lapin ELY-keskuksen tulva-asioiden sähköpostiosoite: tulvat.lappi(at)ely-keskus.fi
.............................................................................
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.